Revontulet – milloin niitä voi nähdä ja miten ne syntyvät?

Revontulia voi nähdä talvisella taivaalla koko Suomen alueella. Mutta miksi taivas hehkuu välillä kalman vihreänä ja välillä verenpunaisena?

Revontulet hohtavat punaisena ja vihreänäTalvella, kun on oikein tähtikirkas yö, taivas saattaa leimuta punaisena ja vihreänä. Me tiedämme, että revontulet ne siellä hohtavat. Entisaikaan omituisten valoilmiöiden ajateltiin olevan peräisin myyttisen tuliketun juoksenteluista Lapissa. Kun ketun kyljet iskivät puihin tai häntä hipaisi lumihankea, sinkoutui turkiksesta kipinöitä taivaalle.

Nykytutkimus on selvittänyt, että ketun sijaan revontulien syitä etsittäessä on syytä kääntää katse Aurinkoon. Revontulet aiheutuvat nimittäin Auringosta purskahtelevasta plasmasta, jota Maan magneettikenttä yrittää torjua.

Revontulia näkyy navoilla.

Auringosta lähteneet hiukkaset kulkevat maan magneettikehässä edestakaisin napa-alueiden välillä.

Auringon rajut purkaukset revontulten taustalla

Auringon pinta ei ole mikään rauhallinen kerros, vaan se räjähtelee ja räiskähtelee. Auringon ytimestä kohoaa kaiken aikaa kuumaa kaasua eli plasmaa, jossa atomien ytimet ja niiden ympärillä kieppuvat elektronit ovat erkaantuneet toisistaan.

Auringon kaikkein rajuimmat ilmiöt ovat massapurkauksia eli roihuja.

Roihuissa avaruuteen sinkoutuu hyvin nopeita hiukkasia. Joskus kaasukehästä irtoaa massapurkauksia, jotka lähettävät avaruuteen miljardeja tonneja plasmaa.

Maata kohti tuleva plasma voi aiheuttaa erilaisia ilmiöitä törmätessään planeettaamme ympäröivään magneettikenttään. Näkyvin näistä ilmiöistä on revontulet.

Revontulet syntyvät aurinkotuulesta

Maan magneettikenttä suojelee meitä plasmapurkausten kuluttavalta vaikutukselta. Ilman maapallon magneettikenttää auringosta syöksyvä plasmavirtaus – eli aurinkotuuli – olisi aikojen saatossa puhaltanut pois ilmakehämme.

Maan magneettikenttä ulottuu kauas ilmakehän ulkopuolelle avaruuteen asti, missä se kohtaa aurinkotuulen. Osa Auringosta lähteneistä hiukkasista pääsee maapallon magneettikehään. Siellä hiukkaset kulkevat edestakaisin pohjoisen ja eteläisen napa-alueen välillä magneettista rataa pitkin.

Joskus käy niin, että poukkoilu napa-alueiden välillä loppuu ja hiukkanen syöksyy jommankumman pallonpuoliskon ilmakehään. Tällöin hiukkanen törmää ilmakehän atomiin tai molekyyliin ja antaa sille hiukan lisäenergiaa. Tätä kutsutaan virittymiseksi.

Viritystilat kestävät jonkin aikaa, mutta jossain vaiheessa happi- tai typpiatomit ja -molekyylit luovuttavat varatulta hiukkaselta saamansa lisäenergian. Energia vapautuu pienenä valonvälähdyksenä. Kun välähdyksiä on riittävästi samalla alueella, taivaalla näkyy revontulia.

Revontulien vihreä väri on lähtöisin virittyneistä happiatomeista.

Revontulien neljä erilaista väriä

Ihmissilmä erottaa neljä erillistä revontuliväriä. Yleisimmin revontulet ovat vihreitä, jolloin väri on lähtöisin virittyneistä happiatomeista. Vihreät muodot ovat yleensä kohtuullisen selkeästi erottuvia ja teräviä, koska vihreää väriä vapauttava viritystila säilyy melko tarkasti yhden sekunnin ajan, eikä kohde ehdi siinä ajassa sanottavasti liikkua.

Revontulien toisena päävärinä pidetään punaista, joka syntyy myös virittyneestä hapesta. Punainen viritystila on pitkäikäinen, ja virittymisestä purkautumiseen vie noin minuutin. Tänä aikana hiukkanen ehtii liikkua pitkiäkin matkoja. Siksi punaiset muodot ovat pehmeitä.

Revontulien värit ovat saaneet eri tulkintoja pohjoisten alueiden ihmisten mielikuvituksessa. Kalpea vihreä hohto on liitetty vainajiin. Esimerkiksi Grönlannissa alkuperäiskansat ajattelivat revontulien loimotuksen olevan kuolleiden lasten sieluja, jotka kisailevat keskenään taivaalla. Punainen hehku taas heijasteli joidenkuiden mielessä taisteluissa kuolleiden sotilaiden henkien kamppailua jättiläisten kanssa.

Revontulien näyttävin väri on purppuranpunainen tai liila. Väri on peräisin typestä. Purppura esiintyy yleensä vihreän revontulimuodon alareunassa.

Kaikista harvinaisimpia ovat siniset revontulet.Sininen väri on myös peräisin typpimolekyyleistä. Revontulissa sininen väri jää yleensä muiden, voimakkaampien värien peittoon, ja niitä on hankala bongata taivaalta.

Lähteet: Palmroth, Jussila & Hotakainen: Revontulibongarin opas (Into) ja Ilmatieteenlaitos.fi

Milloin revontulia voi nähdä?

Lappi sijaitsee pohjoisen pallonpuoliskon revontulivyöhykkeen alla. Esimerkiksi Kilpisjärvellä revontulia voi havaita keskimäärin kolmena yönä neljästä, jos yö on kirkas.

Eteläisimmässä Suomessa revontulia voi havaita keskimäärin kerran kuussa. Revontulia esiintyy myös kesällä, mutta niitä ei voi Suomessa nähdä öiden valoisuuden vuoksi.

Suomessa havaittavat revontulet esiintyvät pimeällä, auringonlaskun ja -nousun välisenä aikana, kun aurinko on laskenut riittävästä horisontin taakse. Tärkeää on myös, että taivas on pilvetön. Lämpötilalla ei sen sijaan ole merkitystä revontulien ilmenemiseen, vaikka kirpeällä pakkassäällä taivas on todennäköisesti pilvetön.

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti