Harry Potter

Home Forums Kirjat ja sarjakuvat Harry Potter

This topic contains 88 replies, has 5 voices, and was last updated by Avatar Futurefani2007 6 hours, 5 minutes ago.

Viewing 15 posts - 46 through 60 (of 89 total)
  • Author
    Posts
  • Avatar
    Futurefani2007
    Participant

    Millon alotitte Pottereitten lukemisen?

    Ite alotin 7 vuotiaana

    Avatar
    ssinivuokko
    Participant

    10-vuotiaana

    Avatar
    Jessefani 2
    Participant

    Mun mielestä surullisin Potter on Puoliverinen prinssi. Siinä oli vähän sellainen haikea tunnelma. Mä aloitin Pottereiden lukemisen 10 – vuotiaana (kirjaimellisesti mun ei annettu lukea niitä aikaisemmin).

    Avatar
    ssinivuokko
    Participant

    Ei munkaan annettu. Ei olisi välttämättä tykätty antaa silloin 10-vuotiaanakaan

    Avatar
    Jessefani 2
    Participant

    Mitkä lauseet on teidän mielestä hyviä Harry Pottereissa?

    Mun mielestä esim. tää;

    ” Näytä tuolle taivaan merkit meidän puolesta, Riesu.”

    Niitä lauseita on tosi monia. Laitan tänne sitten kun ehdin lisää näitä.

    Avatar
    ssinivuokko
    Participant

    Mä laitan koulun jälkeen niitä lauseita.

    Avatar
    Jessefani 2
    Participant

    Jee! Olen lukenut nyt kaikki Potterit. Luin Kuoleman varjelukset sunnuntai-iltana loppuun. Voi Hedwigiä ja Frediä😢. Eniten kauhistuin näiden hahmojen kuolemasta. Rakastan eläinhahmoja Harry Potterissa ( paitsi tietysti Matohäntää, mielestäni inhottava liero.)

    Jäi muuten vähän mietityttämään, kun Azkabanin vangissahan Dumbledore sanoi jotain sellaista, että Voldemort ei halua joukkoihinsa sellaista henkilöä, jolla on jokin side Harry Potteriin. Mutta Matohäntähän auttoi Voldemortin takaisin henkiin, ja palveli Voldemortia sen jälkeenkin. Eikö Voldemort muka tiennyt siitä ”siteestä” Harry Potteriin? Tämä jäi hieman hämärän peittoon.

    Avatar
    ssinivuokko
    Participant

    Hienoa, Jessefani 2!🙂

     

    Avatar
    Futurefani2007
    Participant

    Luitko Kirotun lapsenkin?

    Luit muuten aika äkkiä.👍🏻

    Avatar
    Jessefani 2
    Participant

    En ole lukenut vielä Kirottua lapsea. Itse en pidä sitä osana kirjasarjaa vaan jonkinlaisena jatko-osana…

    Avatar
    ssinivuokko
    Participant

    Ei se olekaan osa sarjaa, sillä siinä on kaksi lisätekijää. Se on aika fanfiktio tapainen.

    Voldemort taisi pitää Matohäntää vain orjana? Musta ainakin tuntui siltä

    Avatar
    Futurefani2007
    Participant

    Matohäntä hakeutui Voldemortin suojaan, mutta ruoesi sitten pelkäämään kiinni jäämistä jos muistan oikein.

    Avatar
    Jessefani 2
    Participant

    Siis, Siis, mulla on ollut tosi monta ideaa ficceihin, mutta ajattelin aloittaa tästä ajatuksesta. Tässä tulee monta osaa. Ja ikärajat sun muut näkyy tossa alapuolella. Antakaa rehellistä palautetta! Tämä on muuten ensimmäinen ficcini, joten palautetta todellakin toivoisin. Ehdottakaa mitä pitäisi muuttaa ja näin. Toivottavasti pidätte!

    —————-

    Ficin nimi: Kukaan ei ole viaton

    Ikäraja: Riippuu paljon osista, mutta keskimäärin 8+

    Varoitukset: Pieni väkivalta (avada kevadra-kirous)

    Vastuuvapaus: J. K. Rowling omistaa kaikki upeat hahmot. En väitä minkään ficissäni tapahtuvan täsmäävän kirjan kanssa, tarinaa on muutettu tässä ficissä aika paljon.

    Osat: 1. Hän on tuhoutunut!

    2. Hän palaa

    3.  Harryn omaisuutta

    4.  Viistokuja ja junamatka

    5.    Upea Tylypahka

    6.  Totuttelua

    7.      Miksi ihmeessä?

    8. Tämä ei voi olla totta

    + lisää, en ole vielä varma nimistä.

    Tyylilaji: seikkailu, tarinan muuttaminen

    ———————– Kukaan ei ole viaton

    1. HÄN ON TUHOUTUNUT! (10+) 

     

     

    Remus Lupin, Sirius Musta, Peter Piskuilan ja James Potter juhlivat ja nauroivat sydämensä kyllyydestä. Taikasauvat olivat rivissä pienellä pöydällä. Jästimusiikki soi niin kovalla, ettei stereoita pystynyt säätämään enää yhtään kovemmalle. Gordrickin notko tuntui olevan valveilla. Kermakaljapullot olivat kaatuneet maahan jo aikapäiviä sitten.Kaikki tanssivat ja hytkyivät iloisina, vaikka ajat olivat hirveät. Pimeän Lordi Voldemort oli tuhonnut paljon hyviä noitia ja velhoja. Hajottanut perheitä, onnistunut siinä mitä hän tahtoi, saanut kaikki pelkäämään hänen nimeään. Tosin, Peter Piskuilan ei juhlinut yhtä iloisesti kuin muut. Häntä suretti katsellessaan ystäviensä tanssia, viimeistä sellaista. Hän, juuri hän, Matohäntä, oli ilmoittanut James ja Lily Potterin olinpaikan, ja hän oli tehnyt sen vain pelosta. Häntä pelotti, että Pimeän Lordi saapuisi ennen kuin Lily ja taapero-Harry palaisivat iltalenkiltään. Silloin hän, Matohäntä, olisi johtanut Pimeän Lordia harhaan, ilmoittanut olinpaikan, ja lordi luulisi että hän olisi huijannut… Remus istui ystävänsä viereen sohvalle.

    ” Mikset tanssi kanssamme, Matohäntä?” Remus kysyi leppoisalla äänellä seuraten samalla tarkkaavaisesti Jamesia ja Siriusta.

    ” Mietityttää vain….” Peter vastasi välttelevästi. Remus käänsi katseensa Peteriin.

    ” Matohäntä, oletko varmasti ihan okei?” Remus kysyi hieman huolestuneena. Peter nyökkäsi. Sellaiset ajatukset kuin ”Olen pelkuri. En ole aito Rohkelikko”,tunkeutuivat Peterin mieleen väkisinkin. Nämä ihanat, viattomat ihmiset olivat luottaneet häneen, antaneet hänelle salaisuudenhaltijan viran, ja mikä hänen vastapalveluksensa olikaan? Ai niin, hän ilmiantoi heidät Voldemortille, mites se sattui unohtumaan. Peterin sydämeen sattui hänen katsellessaan ystäviään. Mutta mitä olisi hyödyttänyt jäädä hyvän puolelle, kun paha voittaisi kuitenkin?

    ——

    Lily katseli poikaansa lempeästi. Poika lensi innoissaan velholasten luudanvarrella, jonka Sirius oli ostanut Harrylle. Harry lensi ympäri, kiihdytti välillä ja nauroi sitten suloista nauruaan. Lilyn sydän oli pakahtumaisillaan rakkaudesta, jonka hän soi pojalleen. Pojan Jamesin mustat ja pörröiset hiukset (joskin vielä hyvin pienet hiukset) heiluivat tuulessa. Lily nappasi Harrysta kuvan jästikameralla. Hän aikoi liottaa kuvaa eräässä liemessä, niin kuva muuttuisi eläväksi. Lily nauroi, kun Harry viiletti pitkin Godrickin notkoa ilman käsiä.

    ”Sinusta tulee varmasti huispausjoukkueen kapteeni”, Lily sanoi Harrylle kun hän taas viiletti hänen ohitseen lapsiluudallaan.

    ”Ettijä, itikin oli ettijä”, Harry jokelsi huutaen.

    Lily katseli mietteliäänä Harrya. Häntä oli ensin epäilyttänyt koko luuta, mutta James oli vakuuttanut että luuta oli turvallinen. Vaikka luuta olikin melko höperöinen, Harry oli paljastunut oikeaksi lahjakkuudeksi.

    ” Harry, ota tuo pallo kiinni ilmasta kun heitän sen, okei?” Lily ehdotti ja taikoi käteensä tennispallon. Harry nyökytti innokkaana pikkuista päätään. Lily heitti pallon korkealle ilmaan. Pallo alkoi laskeutua kovalla vauhdilla, mutta Harry kiihdytti luutaansa ja nappasi pallon juuri ennen maata kiinni. Sen tehtyään Harry laskeutui maahan, nousi ylös ja nosti tennispallon ilmaan.

    ”Voiti!Voiti!” Harry hihkui. Lily nauroi ja nappasi Harryn syliinsä.

    ”Mennään kotiin nyt, olet lennellyt tarpeeksi”, Lily sanoi Harrylle ja otti Harryn luudan maasta. Iloisina he lähtivät kotiin päin. Samalla Lily mietti, millaisen sotkun Kelmit olivat saaneet aikaan juhlissaan.

     

     

    ”Alohomora”, Lily mutisi ja näpäytti taikasauvaansa. Lily aukaisi oven ja pudisteli päätään. Musiikki oli aivan kovalla, se oli sanomattakin selvää.

    ” Musiikkia pienemälle! Musiikkia pienemälle, kuuletteko?”

    ” Kyllä, Lil”, James sanoi nöyrästi väänsi stereoiden nuppeja.

    ” Nyt on jo parempi”, Lily huokaisi. Nähdessään kaatuneet kermakaljapullot Lily puisteli taas kerran päätään.

    ” Putsistusäkk”, Lily loitsi mutisten. Kermakaljat, jotka olivat valuneet maahan, hävisivät eikä niistä näkynyt enää jälkeäkään.

    Peter kysyi hieman varovasti Remukselta:

    ” Kuutamo, miksi sinä, siis miksi me, taistelemme pimeää vastaan? Eikö olisi järkevämpää mennä pimeän puolelle ihan suosiolla?” Peter oli miettinyt tätä jo heti sen jälkeen, kun hän oli kavaltanut Lilyn ja Jamesin. Hän oli jo melkein valmis liittymään takaisin hyvään. Koska paha oli pahaa, myös pahoille ihmisille.

    ” Siksi, Matohäntä, koska hyväkin voi voittaa. Ja voittajien joukossa minä aion olla. Tehtäväni tässä maailmassa, ja kaikkien muiden tehtävä myös, on parantaa tätä maailmaa, ei tuhota ja runnella sitä.”

    Remuksen sanat upposivat syvälle Peteriin. Sitten hän lopultakin päätti sen: hän kertoisi. Hän kertoisi ystävilleen, että oli kavaltanut Lilyn ja Jamesin. Hänen ystävänsä vihaisivat häntä, mutta hän oli valmis kestämään sen. Hän olisi kuitenkin taistelija hyvän magian puolella.

    ” Minulla on kaikille tärkeää asiaa”, Peter sanoi ääni vavisten. ”Sinulle myös, Lily.” Lily katsoi kummastuneena Jamesia. James kohautti olkiaan. Kaikki kerääntyivät Lilyn ja Jamesin pöydän ääreen.

    ” Onko teillä jotain hyvää syötävää?” Sirius kysyi. Lily loi Sirukseen paheksuvan katseen. Peter vilkuili kaikkia pöydässä istuvia vuorotellen.

    ” Minä… Kerron yhden jutun” , Peter aloitti. ” Tiedän, että vihaatte minua sen jälkeen, mutta koittakaa antaa anteeksi.” Lily, Remus, James ja Sirius olivat hämmästyneitä. Mitä Matohäntä oli mennyt tekemään?

    ” Minä… minä kerroin teidän olinpaikkanne Tiedätte-kai-kenelle.”

    Lily vetäisi henkeä terävästi, ennen kuin hän ryntäsi Harryn pinnasängyn luo.

    ”ETTÄ TEIT MITÄ?” James karjui. Peter laski katseensa ja sanoi:

    ” Voin kaikkoontua jos haluat.”

    ” Tämä taikaliemi selvitetään nyt”, Sirius sanoi jykevästi ja tarttui Peteriä kivuliaasti käsivarresta, jotta hän ei kaikkoontuisi.

    ” Miksi teit sen?” Remus henkäisi järkyttyneenä.

    ” Luulin, että pimeys voittaisi kuitenkin eikä olisi mitään järkeä taistella vastaan. Kun kuulin Kuutamon mielipiteen asiasta, muutin mieltäni. Kaikki voivat auttaa, tai kuolla auttaessaan. Olen teidän puolellanne. ” Peter niiskaisi.

    ” Hyvä, Kuutamo”, James taputti ystävänsä olkaa. ” Mutta meidän pitää tehdä nyt jotain. Hän saattaa tulla tänne milloin tahansa. Joko muutamme, tai valmistaudumme taisteluun.”

    Lily tuli Kelmien luo takaisin Harry sylissään. ” Minun mielestäni meidän pitäisi taistella.”

    ” Näin puhuu aito Rohkelikko”, James nauroi ja vakavoitui hetkessä. ” Mutta se on kyllä hyvä ajatus. Pitää vain hankkia tukijoukkoja ja tehdä suunnitelma. Turvataan-”, James viittasi uniseen Harryyn Lilyn sylissä, ”- hänet. Hänelle ei saa tapahtua mitään. Ei koskaan.”

     

    Sirius lähetti suojeliukset kaikille Feeniksin killan jäsenille. Remus taikoi hämä-ytysloitsun keittiöön; ulkoapäin näytti siltä, että keittiössä James hauskuutti Harrya ja Lily teki ruokaa. Lisäksi Remus taikoi kaikille loitsun, joka muutti heidät ihmiskameleonteiksi.  Peter mietti Voldemortin mahdollisia hyökkäysaikoja ja kuinka paljon väkeä hänellä on mukanaan. Hän taikoi siirtoja isolle taikapaperialustalle. Lily loitsi hämmästyneen Harryn ympärille kaikki mahdolliset suojaloitsut.

    Feeniksin killan jäsenet olivat kaikki alle tunnin päästä Godrickin notkossa kerääntyneenä Jamesin ja Lilyn ympärille.

    ” Vaikka tappaisimme hänet, hän saattaa palata takaisin”, Dumbledore huomautti vakavana.

    ” Miten niin?” Vauhkomieli kysyi.

    ” Hänellä on muutamia esineitä…” Dumbledore sanoi välttelevästi. Hän oli ehkä ainoa, joka tiesi Tom Valedron hirnyrkeistä. Mutta kun hirnyrkit olisi tuhottu, hän olisi kuollut oikeasti.

    ” Mutta tietysti hänen tappamisensa on edistystä”, Dumbledore lisäsi nähtyään muiden epäilevät katseet. Peter nosti esille suuren paperin ja näytti muutamia kohtia siitä.

    ” Luulen tietäväni, että hän iskee tänään illalla. Yksin. Eikä hän odota että koko Feeniksin kilta on paikalla. Mutta saattaa olla niin, että hän tekee toisin.” Kaikki nyökkäsivät. Kohta olisi ilta.

     

    Voldemort käveli varmin askelin ovelle. Mennessään hän kurkisti keittiön ikkunasta. Potterit leikkivät typerän penskansa kanssa näköjään.

    ” Alohomora.” Lukko aukesi. Voldemort käveli keittiöön karmeasti nauraen. Mutta kun hän oli päässyt keittiöön, hän pysähtyi. Feeniksin kilta odotti häntä.

    ” Avada kevadra!” Voldemort huusi, mutta taika ei osunut keneenkään, kun alkoi täysi sekasorto. Voldemort siirtyi suojakilpensä ja raivokkaiden kiltalaisten saattelemana Harryn huoneeseen. Loitsuja sinkoili sinne tänne ja kaikki koittivat estää Voldemortia. Poikaa ei näkynyt missään, mutta yhtäkkiä jonkilainen viitta luiskahti pojan päältä ja tämä alkoi parkua.

    ” Avada kevadra!” Voldemort tähtäsi poikaan, mutta Lily syöksyi poikansa eteen. Vihreä valo välkähti ja Lily kaatui kuolleena maahan. Voldemort yritti tappaa Harrynkin, mutta kirous vain sinkosi takaisin. Voldemort väisti ja kirous lensi seinään.  Sitten Voldemortin suojakilpi petti ja James huusi:

    ”Karkotaseet!” Sauva lensi Voldemortin kädestä Jamesin käteen ja vihreä valo välkähti taas: nyt se tuli vain Siruksen sauvasta ja osui suoraan Voldemortin rintaan. Voldemort kaatui lattialle. Hän oli kuollut.

     

    James itki vaimonsa vierellä. Mitään muuta ääntä ei kuulunut. Oli aivan hiljaista. Sirius nakkasi Voldemortin sauvan ikkunasta ulos niin että lasi pirstaloitui. Dumbledore käveli rauhallisesti polvistuneen Jamesin viereen ja sanoi rauhallisesti tunnusteltuaan Lilyn kättä:

    ” Hän ei ole kuollut.”

    ” MITÄ!?”

    ” Ei ole, kokeile pulssia.”

    James tunnusteli Lilyn kättä ja sanoi ääni vavisten:

    ” Elääkö hän? Miten? Miksi kirous ei tappanut häntä?”

    ” Hän elää. Luulen, että Lilyllä oli suojakilpi jota hän ei ole itse loitsinut itselleen.”

    ” Mistä se kilpi tuli?”

    ” Rakkaudesta. Pelastaessaan rakastamansa ihmisen hän loi tietämättään itselleen suojan.”

    Lily raotti silmiään. ” Ja-James? Ha-Harry?” James kääntyi katsomaan taas Lilyä ja hän nosti Lilyn pystyyn halaten tätä niin, että Lily oli tukehtua.

    ” Nyt on juhlan aika. Hän on tuhoutunut!” Remus karjui ja suunnaton meteli valtasi talon.

    James nauroi. ” Viimeisenä olisin luullut, että sinä ehdotat juhlia.”

    Harrykin nauroi. Kukaan ei ehtinyt huomata salamanmuotoista arpea.

    Godrickin notkon asukkaat piirittivät Lilyn ja Jamesin talon.

    ” Mitä te metelöitte?”

    ” Voldemort on poissa!” Sirius huusi häntä onnittelevien kiltalaisten puheen yli.

    ” HÄN EI OLE ELOSSA! PIMEÄT AJAT OVAT OHI!” Uutinen levisi kaikkialle vartin aikana. Pöllötkin riemuitsivat.

    Kuitenkaan pimeät ajat eivät olleet ohi.

     

     

    Jatkuu….

     

     

     

     

     

    Avatar
    Jessefani 2
    Participant

    Anteeksi kirjoitusvirheistä. Ja tarina eteni melko nopeasti, anteeksi myös siitä. Koitan parantaa seuraavaa ficciäni. Ja siis, jos jäitte miettimään, miten Voldemort pääsi kaikkien Harryyn langetettujen suojien läpi, niin taiat olivat rauenneet.

    Avatar
    ssinivuokko
    Participant

    Jee, en vielä kerennyt lukemaan, mutta uskon että se on superhyvä😀😀😃😃😃😃

Viewing 15 posts - 46 through 60 (of 89 total)

You must be logged in to reply to this topic.