Harry Potter-tarinaroolipeli

Home Forums Kirjat ja sarjakuvat Harry Potter-tarinaroolipeli

This topic contains 219 replies, has 4 voices, and was last updated by Avatar Kirjafani 16 hours, 17 minutes ago.

Viewing 15 posts - 76 through 90 (of 220 total)
  • Author
    Posts
  • Avatar
    Kirjafani
    Participant

    ”Evelyn?” sanon varovasti.
    ”Niin?” hän vastaa hermostuneesti.
    ”Tiedätkö…Tiedätkö mitä tapahtui?” kysyn varovasti.
    ”En! Jos tietisin olisin jonkun opettajan luona!” hän tiuskaisee ärtyneesti.
    ”Okei, okei. Älä nyt suutu!” Larissa liittyy keskusteluun.
    ”Anteeksi”, Evelyn mutisee nolona.
    ”Minua…minua vain pelottaa”, hän jatkaa vilkaisten minua ja Larissaa, kuin olettaisi meidän nauravan, mutta minua ei voisi naurattaa vähempää.
    ”Älä huoli! Et joutunut vaikeuksiin, eikä kukaan tiedä mitä tapahtui”, lohdutan ahdistunutta ystävääni. Hän katsoo minua kiitollisena ja laskee taas katseensa.
    ”Mutta oletteko ajatelleet, mitä McGarmiwa sanoi? Soluttautujasta siis? Minua ainakin pelottaa vähän. Voldemorton vaarallinen!” sanon ääni väristen hieman.
    ”Lausutko hänen nimensä?” Evelynyn tyrmistyy. Kohautan harteitani ja käännyn Larissan puoleen.
    ”Mitä sinä ajattelet?” kysyn häneltä.
    ”En tiedä”, hän toteaa. Vaivumme hiljaisuuteen tuijottaen takkatulta. Istumme Rohkelikon kuniissa oleskeluhuoneessa ja ympärillämme kuuluu puhetta ja sulkakynien raaputusta bergamenttiin.
    ”Onko kaikki hyvin Evelyn?” kuuluu ääni. Kohotamme katseemme Lily Evanssiin, joka seisoo huolestuneena Evelynyn tuolin vieresä.
    ”Joo”, Evelyn vastaa poissaolevana. Lily katsoo minua kysyvästi, mutta kohautan hartioitani.
    ”Lily! Tule tänne, meillä on asiaa!” kuuluu jostain ääni ja tunnistamme Jamesin, joka puhui Lilylle aikaisemmin käytävässä.
    ”Mitä sinä haluat James?” Lily kysyy ärsyyntyneenä, mutta James ei vastaa, vaan jatkaa keskustelua kolmen muun pojan kanssa.
    ”Keitä he ovat?” kysyn Lilyltä.
    ”James Potter, Sirius Musta, Remus Lupin ja Peter Piskuilan”, Lily vastaa halveksivasti.
    ”Etkö pidä heistä?” Larissa kysyy.
    ”En. He ovat idiootteja”, Lily tokaisee, sanoo meille moikka ja lähtee omien kavereidensa luokse.
    ”Hän on mukava”, Larissa sanoo.
    ”Jep”, minä ja Evelyn toteamme.

    ”Lähden kirjastoon”, sanon ja nousen. Kävelen ulos muotokuvaaukosta ja puikkelehdin linnan käytävillä. Äkkiä eteeni astuu kolme luihuista, jotka ovat ilmeisesti kolmas- tai neljäsluokkalaisia.
    ”Voisitteko väistää?” kysyn tylysti.
    ”Meitä ei oikein huvita”, yksi heistä sanoo. Puhuja on vaaleahiuksinen tyttö, jolla on kylmänsiniset silmät.
    ”Minun pitää äästä kirjastoon”, sanon topakasti.
    ”Ei meidän mielestä”, vaaleahiuksinen tyttö sanoo ilkeästi.
    ”ai hei Professori McGarmiwa!” sanon heiluttaen kättäni . Luihuiset kääntyvät ympäti ja ennen kuin he tajuavat, että heidän takanaan ei ole opettajaa, luikahdan heidän vierestään ja juoksen käytävän päähän, käännyn kulmasta ja törmään vahtimestar Voroon jonka hinkuva hengitys kiihtyy uhkaavasti.
    ”Käytävillä ei saa juosta”, hän virnuilee.
    ”Mutta minä…”, yritän selittää.
    ”Ei muttia! Seuraa minua”, hän käskee enkä voi muuta kuin seurata häntä.
    Vahtimestari Voro johdattaa minut omaan työhuoneeseensa. Silmäilen ahdistuneena kettinkejä, jotka riippuvat katosta.
    ”Istu!” mies käskee. Istun kolmijalkaiselle jakkaralle ja hän asettuu tuolille minua vastapäätä.
    ”Sinä olet jälki-situnnossa joka ilta ensiviikon alkuun asti”, hän nauraa hinkuen ja kirjoittaa rangaistukseni lapulle ”rikokseni” alapuolelle.
    ”Viikko jälki-istuntoa juoksemisesta!?” tyrmistyn. Voro katsoo minua ilkeästi virnuillen.
    ”Etpäs jatkossa riko sääntöjä”, hän hymähtää ja ojentaa lapun minulle.
    ”Jäli-istuntosi alkaa tänään. Tule tänne kello kuudeksi”, hän käskee ja patistaa minut ulos työhuoneetaan. Marssin kiukusta kihisten takaisin Rohkelikon oleskeluhuoneeseen ja valun nojatuliin Larissan ja Evelynyn viereen.
    ”Mikä on?” he kysyvät.
    ”Sain viikon jälki-istuntoa, koska Voro näki minun juoksevan käytävällä!” ystäväni tuijottavat minua silmät suurina.
    ”Viikon? Mene McGarmiwan puheille”, Evelyn sanoo.
    ”Niin varmaan menen”, totean.

    Avatar
    ssinivuokko
    Participant

    Alan kirjoittamaan kohta

    Avatar
    ssinivuokko
    Participant

    ”Me voimme tulla mukaan, vai mitä, Evelyn?” Kysyn ja katsahdan Evelyniin, joka nyökkää poissaolevan näköisenä. ” Samalla meidän kannattaisi varmaan kysyä jotain sinua auttavaa, Evelyn.” jatkan vielä.
    ”Niin, mutta missä hänen työhuoneensa on?” Susan kysyy mietteliäänä.
    ”Varmaan jossakin muodonmuutosten luokan lähellä.” Evelyn epäilee, eikä näytä enää ollenkaan sairaalta tai oudolta, vaan ihan omalta itseltään.
    ” Loppuikohan sen loitsun vaikutus nyt?” Mietin.
    ” Varmaan, oloni on nyt ihan erilainen, tuntui, kuin olisin koko ajan tiennyt heti miten tehdä asiat.” Evelyn kertoo.
    ”Hienoa, että olet nyt kunnossa, mutta se mitä kerroit on todellakin hämärää.” Susan sanoo.

    Lähdemme pois Rohkelikkotornista ja menemme Suureen saliin, koska sinne osasimme ja myös sieltä luultavasti muodonmuutosten luokkaan. Onneksemme meidän ei tarvitse lähteä etsimään McGarmiwan huonetta, sillä McGarmiwa on Suuressa salissa.

    ”Professori McGarmiwa, meillä olisi tärkeää asiaa.” Aloitan.

    ”Evelyn hyvä, että tulit, koska olin lähtemässä etsimään sinua Rohkelikkotorniin. Susan ja Larissa tekin voitte tietysti tulla mukaan. Mennään kuitenkin huoneeseeni puhumaan.” McGarmiwa sanoo meille.

    ”Tämähän sujui paremmin kuin odotin” ajattelen, kun kävelen McGarmiwan huoneeseen. Huone on todella siisti eikä täynnä tavaroita, kuten minun huone.

    ”Ilmoitin tapahtuneesta Dumbledorelle. Aloitamme perin pohjaisen tutkinnan tänään. Joku on saattanut lähettää kirotun luudan oppilaan mukana. Tai joku oppilas on voinut kirota sen. Evelyn, Matami Pomfrey pyytää sinua lisätutkimuksiin tänään seitsemältä.” McGarmiwa tiedottaa.

    ”Ok, sairaalasiivessäkö? ” Evelyn kysyy.

    ” Kyllä. Mitä asiaa teille oli minulle?” McGarmiwa kysyy.

    ”Haluaisin vain tietää onko käytävällä juokseminen kielletty, tiedän kyllä ettei se ole hyvää käytöstä, mutta saako siitä viikon jälki-istuntoa? Susan kysyy ja jatkaa. ”Nimittäin vahtimestari voro määräsi minut viikon jälki-istuntoon.

    ” Puhun Argukselle, jälki-istuntosi on peruttu. Vahtimestari on vain kireä.” McGarmiwa vastaa.

     

     

     

     

    Avatar
    Jessefani 2
    Participant

    Evelyn

     

    Illalla kuudelta Susanin ei onneksi tarvinnut mennä vahtimestari Voron jälki-istuntoon, koska professori McGarmiwa sai puhuttua Vorolle järkeä.

    Mutta minun oli mentävä Matami Pomfreyn luokse sairaalasiipeen. Larissa ja Susan saattoivat minut sinne, mutta he eivät saaneet tulla sisälle, koska se kuulemma  ”häiritsi muita potilaita”.

    Nuori sairaanhoitaja matami Pomfrey saattoi minut outoon huoneeseen. Se oli täynnä hoito-opuksia ja purkkeja, joissa oli erilaisia kasveja. Tutkailin huonetta uteliaasti katseellani.

    ”Istu tuohon tuolille.” Pomfrey käski. Tottelin ja istuin tuolille. Sitten matami Pomfrey sanoi:

    – Teen sinulle nyt muutaman loitsun, jotta voin selvittää, mitä on tapahtunut. Annan sinulle myös totuusseerumia, joka ei ole laillinen, mutta taikaministeriö on antanut luvan tätä hätätapausta varten. Kun kysyn sinulta asioita, vastaat, vaikka et itse edes tietäisi mitä oli tapahtunut. Okei, oletko valmis?” Sairaanhoitajamme kysyi. Nyökkäsin nopeasti. Sitten Pomfrey otti taikasauvani ja lausui loitsun, joka paljasti mitä taikoja olin tehnyt sillä viimeksi. Se näytti, että olin tehnyt kangistusloitsun, ja kuulemma vahvan sellaisen, koska se vaikutti ympärilläolijoihini. Sen jälkeen sairaanhoitaja jonkun todella monimutkaisen loitsun, ja hän pääsi jotenkin muistoihini. Sen jälkeen oli totuusseerumin aika. Minua jännitti vähän, kun matami Pomfrey ojensi minulle lasin jossa oli totuusseerumi. Join sen muutamalla kulauksella ja tunsin oloni jotenkin omituiseksi, en tiedä vain miten. Sitten matami Pomfrey alkoi kysellä minulta kaikenlaista.

    ” Etkö voinut pysäyttää luutaa? Pelastivatko Susan ja Larissa sinut?” Vastasin sitä mukaa kun kysyttiin. Sitten Pomfrey kysyi:

    ” Tiesitkö itse mitä teit? Tuntuiko siltä, että joku toinen ohjaisi sinua?” Sen aikana en ollut tuntenut mitään. Mutta totuusseerumin alaisena vastasin totuuden, eli: ” Joo”

    ” Ahaa! Sinä olit komennuskirouksessa! Nyt heti rehtori Dumledoren puheille….” Hössöttävä matami Pomfrey vilkaisi minua ja sanoi:

    ” Totuusseerumin vaikutus loppuu vartin-puolentunnin päästä. Voit mennä.”

    Kävelin takaisin Rohkelikkotorniin ja lausuin tunnussanan lihavalle leidille:

    ” Upea majoitus.” Muotokuva heilahti sivuun ja kiipesin sisään Rohkelikkohuoneeseen. Huomasin, että James, Sirius, Peter ja Remus pelasivat pullonpyöritystä ahdistuneen näköisen Lilyn sekä ilmeisesti Lilyn kaverin kanssa. Hänet oli luultavasti pakotettu tuohon, mietin mielessäni ja riensin tyttöjen makuusaliin. Susan ja Larissa tekivät läksyjään, joita oli meille tullut aika vähän.

    ” Moikka”, sanoin tytöille ja etsin kassistani läksykirjat esiin. ” Minuun oli laitettu komennuskirous, en edes tiedä mikä se on.” Kerroin heille.

    ” Jos pimeyden voimilta suojautumisen kirjassa olisi vastaus siihen…” Larissa mietti ja kaivoi kirjan laukustaan. Hän etsi sivua hetken ja hihkaisi sitten;

    ”Katsokaa, mitä tässä sanotaan!” Keräännyimme Larissan ympärille ja kurkin hänen olkansa yli hänen kirjaansa.

    Avatar
    Kirjafani
    Participant

    ”Komennuskirous on yksi anteeksiantamattomista kirouksista. Sen avulla voi hallita muita ja laittaa heidät tekemään mitä vain. Komennuskirousta on erittäin vaikea vastustaa”, luen ääneen ja minulla välähtää.

    ”Tiesinhän minä, että Komennuskirous kuulosti tutulta! Äiti puhui siitä kotona muutama viikko ennen, kuin tulin tylypahkaan. Hän kertoi, että moni niistä ihmisistä, jotka toimivat Voldemortille on komennutettu, eli he ovat komennuskirouksen alaisia”, selostan.

    ”Mutta tämä tarkoittaa, että Tylypahkassa on soluttautuja!” Larissa kauhistuu ja Evelyn nyökkää vakavana.

    ”Meidän on täytynyt nähdä hänet! Yritä miettiä Evelyn, kenet tapasit tai näit ennen lentotuntia?” kysyn.

    ”En muista. Olen ollut vain teidän lähellänne”, Evelyn toteaa. Vaivumme taas hiljaisuuteen.

    ”Me selvitetään tämä”, sanon päättäväisesti ja ystäväni nyökkäävät.

    ”Tarvitsemme kuitenkin apua. Joku vanhempi rohkelikko”, Evelyn sanoo.

    ”Lily Evans?” ehdotan.

    ”Hän varmaan auttaisi”, Larissa sanoo ja Evelyn nyökkäilee. Lähdemme yhdessä makuusalista ja kävelemme Lilyn luokse. Hän pelaa edelleen kiusaantuneena jotain peliä Jamesin ja niiden muiden poikien kanssa. Lilyn lisäksi joukossa on myös toinen tyttö, joka esittäytyy Vivianiksi. Pyydämme Lilyn sivummalle ja selitämme tilanteen.

    ”Autan tietenkin! Voiko Viviankin auttaa? Hän on Puhdasverinen ja tuntee loitsut ja kiroukset todella hyvin”, Lily vastaa iloisesti.

    ”Voi hän auttaa!” vastaamme puolestamme Lilylle hän hymyilee ja viittoo Viviankin luoksemme. Selitämme tilanteen nopeasti hänelle ja hänkin lupaa auttaa meitä.

    ”Mistä aloitetaan?” Lily kysyy.

    ”Ajattelin, että voisimme ensin yrittää auttaa Evelynya muistamaan, kenet hän tapasi tai näki ennen lentotuntia”, kerron ideani.

    ”Hyvä idea”, Lily ja Vivian sanovat.

    ”Kenelle puhuit aamupalalla?” Larissa kysyy Evelynyltä ja me kaikki tuijotamme häntä. Lievä puna leviää hänen kasvoilleen.

    ”En tiedä. Mielestäni puhuin vain teille”, hän toteaa.

    ”Okei, mutta kello on jo kymmenen. Meidän täytyy mennä nukkumaan”, Larissa sanoo hämmästyksekseni.

    ”Totta”, Lily sanoo ja kun olemme sopineet tapaavamme huomenna aamiaisella, lähdemme kaikki makuusaleihimme, emmekä ole ainoat.

    Makaan hiljaa sängyssäni. Kello on jo yli puolenyön, mutta en saa unta. Päivän oudot tapahtumat pyörivät mielessäni ja kelaan niitä mielessäni uudestaan ja uudestaan, mutta en keksi mitään uutta. Aamiaisella minä, Larissa ja Evelyn juttelimme ja sitten Lily vastasi Larissan kysymykseen. Emme puhuneet kenenkään muun kanssa. Tosin, loitsija ei varmaan olisi halunnut näyttäytyä meille. Mietin itsekseni. Kurotan ottamaan lasillisen vettä yöpöydältäni ja vilkaisen rannekelloani. Se kertoo kellon olevan kolme yli yksi yöllä. Pyörin sängyssä ja mietin asioita kauan ja kun vihdoin katson kelloa ennen nukahtamistani, se on kolme aamuyöllä. Seitsemältä herään muiden meteliin ja olen väsynyt neljän tunnin unien jäljiltä. Pukeuduttuani kävelen peilin luokse ja kiedon tummat hiuksen sotkuiselle nutturalle pääni päälle. Minulle on ilmaantunut kamalat silmäpussit ja yritän vielä herätellä itseäni jääkylmällä vedellä, jolla huudon naamani. Ulkona on vielä todella hämärää, kun katsagdan ikkunasta ulos. Kello näyttää puolikahdeksaa ja kävelen Larissan sekä Evelynya kanssa oleskeluhuoneeseen. Lily ja Vivian istuvat pienen pöydän ääressä ja pelaava räjähtäväänäpäystä.

    ”Huomenta”, sanomme ja tytöt kohottavat katseensa korttien räjähtäessä äkisti.

    ”Huomenta! Lähdetäänkö aamiaiselle?” Lily kysyy ja lähdemme yhdessä suureensaliin. Siellä ei ole vielä kauheasti oppilaita, mutta kellon lyötyä kahdeksan kaikki näyttävät saapuneen. Pöllöt liitävät sisään tuoden päivän postin ja taas valkoinen tunturipöllöni tiputtaa päivän profeetan syliini. Avaan sen ja syljen vahingossa mehun kaavulleni.

    ”Mitä?!” Larissa, Evelyn, Lily ja Vivian kysyvät.

    Näytän heille etusivua, jossa julistetaan, että Tylypahkaan saapuu auroreita tutkimaan komeenuskirous- tapausta. Evelyn näyttää kauhistuneelta. Katson Larissaa, joka hänkin näyttää hätääntyneeltä

    Avatar
    ssinivuokko
    Participant

    Mä roolaan klo 15, koska en enää nyt kerkeä, kun pitää kohta lähteä kouluun.

    Avatar
    ssinivuokko
    Participant

    Larissa

    Olen niin kummastunut ja kauhuissani, etten edes pystynyt puhumaan, ei varmaan muutkaan. Tuijotimme vain toisiamme hiljaa. Ensimmäiseksi meistä alkoi puhumaan Lily:

    ”Miten tieto voi levitä noin nopeasti? Nythän koko velhomaailma tietää tästä. Viime vuonna ei tapahtunut mitään läheskään tämän tapaista. Lähimmäksi me varmaan Jamesin pila, jossa hän muuttui Severus Kalkarokseksi ja teki kaikkea tyhmää.”

    Huomaan, että monet ovat lukeneet lehdestä, jutun jossa kerrotaan Evelynista. Susan sanoo, että Lehtijutussa ei virallisesti mainita hänen nimeään, mutta kuitenkin kaikki arvaavat kuka sen on.

    ”Kuunnelkaa” Susan kehottaa ja alkaa lukemaan.

    ”Eräs Tylypahkalainen ensimmäisellä luokalla, Rohkelikossa oleva tyttö joutui komennuskirouksen alaiseksi 2.syyskuuta. Tämä tuli ilmi tytön ensimmäisellä lentotunnilla, kun hän vain alkoi heittelehtimään. Ilmeisesti myös luuta oli kirottu, niin tutkimuksissa tuli ilmi. Tutkimuksia jatketaan tänään, kun koululle tulee aurorijoukko, taikaministeri ja asiantuntija loitsujen väärinkäytön osastolta. Tytön siirtämistä Pyhän Mungon sairaalaan harkitaan…”

    ”Hei, kuka tuon kuvan on ottanut?” Evelyn kysyy kiukkuisesti, kun Susan kääntää sivua. Kuva on koko sivun kokoinen ja siinä Evelyn melkein tippuu luudalta.

    ”Siinä lukee, että se on lukijan kuva.”Vivian huomaa.

    ”Kuka voi olla niin häijy, että ottaa toisesta kuvan silloin, kun hän tippuu ja on vaikeuksissa? Ja miksi kuvan ottaja ei ollut tunnilla?” Kysyn muilta.

    ” Veljieni mielestä se saattaisi olla hauskaakin ottaa minusta kuva epäonnistumassa.” Evelyn vastaa.

    ” Tuo kuva on otettu koulun suunnasta, kai sieltä pukuhuoneiden luota.” Lily huomaa.

    ”Hyvä huomio, kellään muilla ei pitäisi olla sinne avaimia koulun henkilökunnan lisäksi, kuin huispauskapteeneilla ja heitähän on vain neljä.” Vivian sanoo.

    Olemme kokonaan unohtaneet syödä, joten alamme syömään ja viimeistelen samalla läksyni.

    ” Meillä oli varmaan koko koulun erikoisen päivä, etenkin sinulla Evelyn.” Nauran.

    Lähdemme hyvissä ajoin Lilyn ja Vivianin kanssa seuraavalle tunnille, koska he lupautuivat saattamaan meidät.

    ”Mihin luokkaan teidän pitäsi mennä?” Lily kysyy.

    Avatar
    Jessefani 2
    Participant

    Evelyn

     

    ” Pimeyden voimilta suojautumisen luokkaan” , minä sanoin ja Lily ja Vivian menivät edellämme pimeyden voimilta suojautumisen luokan eteen.

    ” Öh, hyvää oppituntia”, Vivian sanoo vähän kiusaantuneena minun, Larissan ja Susanin kävellessä hänen ja Lilyn ohitse.

    ” Hei hei, ja kiitos!” Larissa ja Susan vilkuttivat Lilyn ja Vivianin perään, mutta minä olin vaipunut ajatuksiini. ” Tytön siirtämistä Pyhän Mungon sairaalaan harkitaan…” Minut täytti täysi raivo, kun mietin niitä sanoja.

    Ihan kuin olisin joku lelu, jota voi siirrellä paikasta toiseen ilman kysymistä. Vihasin sen jutun kirjoittajaa, hän saattoi minut kiusallisimpaan julkisuuteen mitä saattaa….. Kun aurorit saapuvat, painun varmaan maan alle. He kyselisivät kaikkea typerää, ihan kuin minä tietäisin asiasta enemmän kuin joku muu…

    Pimeiden voimilta suojautumisen tunti meni nopeasti. Harjoittelimme, miten voi suojautua kirskuristajilta. Aihe oli minusta hieman vaikea, ja opettajamme myönsikin että aihe oli tarkoitettu oikeasti kolmosluokkalaisille, mutta että selviydyimme hienosti. Pimeyden voimilta suojautumisen jälkeen meillä oli vielä loitsutunti, liemitunti ja lentotunti.

    Tunnit vilahtivat ohitse, mutta sitten tuli lentotunti. Kun kävelin kentälle Larissan ja Susanin kanssa, ajattelin, että lentäisin luudalla vasta kun joku olisi testannut sen. Tulimme paikalle hyvissä ajoin, sillä meidän lisäksi kentällä oli vain muutamia oppilaita. Pikku hiljaa kaikki alkoivat olla paikalla, ja silloin Matami Huiski tuli kentälle.

    ” No niin, olen nyt testannut jokaisen luudan. Voitte aloittaa heti kun olette saaneet luudan.” Matamin ääni kaikui kentällä. Luudat lennähtivät jalkoihimme. Nostin luudan ja kiipesin sen selkään. Ponkaisin jaloillani maasta, ja tunsin lentäväni ilmassa. Larissa ja Susan tulivat perässäni ja lensivät kevyesti vierelleni.

    ” Nyt kun olemme kaikki turvallisesti luutien kyydissä, niin voidaankohan me pitää vähän hauskaa?” Susan ehdotti.

    ” Hmm…. Onkohan se ihan sallittua?” Pohdin ääneen, mutta silloin Matami Huiskin ääni sanoi:

    ” Nyt te voitte pitää vähän hauskaa!”

    Vilkaisin Larissaa ja Susania, jotka näyttivät innokkailta. Kun into valtasi minutkin, aloin kierrellä luudalla ja lisäsin pikku hiljaa vauhtia. Pian lensikin jo huimaa vauhtia ympäri kenttää samalla väistellen muita innokkaita oppilaita.

    ” Tämä-on-mahtavaa!” Larissa kiljui meille, kun hän oli tekemässä hurjaa syöksyä. Ennen maata hän hidasti ja nousi taas korkeuksiin.

    ” Minäkin haluan testata tuota!” Susan ilmoitti ja otti vauhtia. Larissan tavoin, hän liisi päin maata, mutta pysähtyi ennen maata ja kiisi takaisin minun ja Larissan viereen.

    ” Minä en tiedä uskallanko.” Sanoin ja punastuin hieman.

    ” Yritä vaan, kyllä sä siihen pystyt” Larissa kannusti. Otin syvään henkeä ja lensin alaspäin. Ilmavirta tuntui ihanasti kasvoillani, kun liisin maata kohti. En huomannut sitä, kun Larissa ja Susan työnnettiin luudilta ja vietiin pois kentältä. Ennen maata pysäytin ja lensin ylöspäin Susania ja Larissaa kohti, mutta heitä ei enää näkynyt missään.

    Sitten näin Larissan ja Susanin. He menivät päin pukuhuoneita. Mutta miksi? Lensin heidän peräänsä, ja kun olin heidän kohdallaan, käskin heidän pysähtyä. He pysähtyivät, ja lensimme takaisin tukevalle maalle.

    Kun katsoin Susania ja Larissaa, näin heidän poissaolevat silmänsä ja herttaiset tekohymyt.

    ” Te ette ole oikeat Larissa ja Susan!” Aloin kiljua niin kovaa, että Matami Huiski tuli luokseni.

     

    Avatar
    Jessefani 2
    Participant

    Sopiiko, että oikeat Larissa & Susan olisi kaapattu, ja tilalle olisi tullut jotkut henkilöt, jotka olisivat juoneet monijuomalientä, jos sopii?

    Avatar
    Kirjafani
    Participant

    Käy! Roolin huomenna. ^^

    Avatar
    Jessefani 2
    Participant

    Odotan innolla.

    Avatar
    Kirjafani
    Participant

    En välttämättä ehdikkään roolata tänään ja huomennakin on aika paljon juttuja, niin jos Ssinivuokko haluat roolata ennen mua?

    Avatar
    ssinivuokko
    Participant

    Voin, mutta roolaan huomenna. Roolaatko sä Kirjafani sitten?

    Avatar
    Jessefani 2
    Participant

    Milloin aiot roolata ssinivuokko?

    Avatar
    ssinivuokko
    Participant

    Aloitan just

Viewing 15 posts - 76 through 90 (of 220 total)

You must be logged in to reply to this topic.