Ihanimmat/hauskimmat unet

Home Forums Harrastukset Ihanimmat/hauskimmat unet

This topic contains 22 replies, has 6 voices, and was last updated by Avatar idsku9 8 months, 2 weeks ago.

Viewing 15 posts - 1 through 15 (of 23 total)
  • Author
    Posts
  • Avatar
    primrose04
    Participant

    Täällä kerrotaan hauskimpia uniamme.

    Avatar
    supermaimai
    Participant

    Tämä on mun paras uni koskaan. En tiedä, pystynkö selittämään sitä niin hyvin, että saisitte saman tunteen, kun minä unen nähdesäni, mutta ihan sama, tässä se on:

    Unessa olimme koulussa.
    Yhtäkkiä taivaalta putoaa jättimäinen objekti. Sen sisältä tulee ruskean värinen velho, jonka vaatteetkin olivat täysin ruskeat. Surullisen näköisenä hän tervehtii meitä ja alkaa kertoa
    tarinaansa:

    ”Kauan sitten minä ja vanha viholliseni puujätti aloitimme vuosia kestäneen taistelun toisella planeetalla. Eräänä päivänä taistelumme aiheutti jättimäisen räjähdyksen, ja räjähdys lennätti suuren objektin ilmaan ja lukitsi meidät sen sisälle. Räjähdyksen taikavoimat myös vaihtoivat värimme: minä olen ruskea ja puujätti on nyt violetti. Nyt, kun objetki osui planeettanne pintaan, objekti halkesi ja puujätti lensi pois. Hän on nyt siis jossain täällä.” Silloin velho katsoi kahta puuta. Hän kertoi, että puissa näkyvät kuviot olivat hänen ja puujätin sielut. Kaikki koulussa olivat hätääntyneitä. Yhtäkkiä
    puujätti ilmestyi pihalle ja alkoi tuhota paikkoja. Hän oli noin viisimetrinen, ja hyvin voimakas. Kaikki huusivat ja juoksivat pakoon. Minä väistelin puujätin iskuja
    ja juoksin sisälle koulun tiilirakennukseen. Se oli unessa paljon, paljon isompi.
    Puujätti (joka näytti violettia väriään lukuunottamatta täysin Guardians of the galaxyn Grootilta) tuli myös tiilirakennukseen. Tiilirakennuksessa oli avoin ovi, jonka takana
    oli jättimäinen varasto, jossa oli joka puolella isoja tavarakasoja. Puujätti meni varastoon.
    Tiesin, että hänet oli pysäytettävä, joten seurasin häntä. Piilouduin tavarakasojen taakse. Näin varastossa koulun ensimmäisellä luokalla olevan Henrin ( nimi muutettu, en missään tapauksessa kertoisi oikeaa nimeä ). Olin sitä mieltä, että kannattaisi piiloutua kasojen taakse, mutta Henrillä olikin toisenlainen, hieman varomaton, suunnitelma:
    hän juoksi koko matkan varaston läpi piiloutumatta yhtään. Hän oli onnekas, sillä puujätti ei huomannut häntä. Itse piilouduin jokaisen tavarakasan taakse ja hitaasti pääsin varaston läpi. Näin, että varasto johdattikin ulos velhon luoksi. Mutta… velho oli lähtenyt pakoon! Vaikka hän oli ainoa, joka olisi voinut taistella jättiläistä vastaan. Olimme omillamme. Puujätti
    kulki ulkona ympäriinsä. Kävin täydellä voimalla hänen kimppuunsa. Hän tappeli vastaan. Jätti potkaisi minut taaksepäin. Otin esiin veitsen ja käytin sitä tappelussa jättiä vastaan. Se puolustautui. Minulla ei ollut mitään mahdollisuuksia. Silloin näin Henrin, joka oli samassa paikassa… ja hän oli puujätin sielupuun luona! Jos tuhoaisin puujätin sielun… silloin kukistaisin sen! Yritin mennä sielupuun luo, mutta jätti tappeli minua vastaan.
    Katsoin Henriä. Hän oli viimeinen toivo. Miksen ollut tajunnut sitä äsken? Hän oli lähellä sielua, joten hänen olisi paljon helpompi tuhota puujätin sielu. Huusin häntä ottamaan kopin, ja heitin veitsen hänelle. Kerroin hänelle mitä tehdä samalla kun puujätti
    potki minua taaksepäin. Henri survaisi veitsen sieluun. Sielu oli kuitenkin todella kestävä. Sen tuhoamisessa kestäisi kauan. Puujätti tappeli minua vastaan edelleen. Pyysin jättiä lopettamaan, jolloin hän mietti hetken ja sitten virnisti ja kertoi, että hän jättäisi minut henkiin, jos voittaisin hänet lumeen liittyvässä
    haasteessa. Puujätin onneksi oli talvi, joten hän pystyi toteuttamaan haasteen.
    Hän antoi minulle pulkan ja otti itse oman, ja kertoi, mitä tekisimme. Hän näytti erästä
    mäkeä, josta kasvoi pieniä puita. Mäki näytti vievän äärettömiin. Se oli aivan järjettömän
    iso. Haaste oli, että piti mennä pulkalla mäkeä alas niin pitkään kuin pystyi, ja se, joka ei selviytyisi, olisi häviäjä. Tiesin, ettei minulla ollut toivoakaan. Tuulikin oli yliluonnollisen voimakas, ja lunta tippui koko ajan alaspäin. Silloin tajusin, että minulla oli kuitenkin vielä pieni toivo: jos Henri saisi sielun tuhottua ajoissa. Puujätti aloitti pulkkailun ensimmäisenä. Kaikki toivoni oli jo mennyt. Nyt, kun menisin pulkan kyytiin, haaste olisi jo alkanut ja minä kuolisin. Jos taas livistäisin,
    puujätti kiipeäisi mäen ylös, ottaisi minut kiinni ja tappaisi minut. Joten menin pulkan kyytiin. Aloin laskea. Kyyti oli todella hurjaa. Vain ihme voisi pelastaa minut. Silloin tein ainoan asian, joka minulle tuli mieleen: nousin pois pulkan kyydistä ja aloin tarpoa ylös. Menin niin nopeasti kuin pystyin.
    Niin kuin arvelinkin, puujätti nousi oman pulkkansa kyydistä ja alkoi jahdata minua.
    Silloin Henri iski veitsen puuhun viimeisen kerran: kuului kova ääni ja sielu oli tuhottu.
    Puujätin askelet olivat heikompia. Hän yritti päästä ylemmäs mäessä, mutta hän oli liian heikko. Epätoivoisesti huutaen hän yritti kiivetä, mutta hän oli jo liian alhaalla. Minä olin ylhäällä, jossa lumi ei ollut niin villiä, joten pääsin ylös. Puujätin voimat olivat täysin poissa. Hän huusi ja tippui kadoten mäen ikuisiin syvyyksiin, enkä enää nähnyt häntä.
    Puujätti oli tuhottu. Silloin erikoinen taika kumoutui, ja tiesin että velhosta oli tullut taas violetti. Puujätti oli murskautunut syvyyksiin. Velho meni lento-objektin sisään, ja se lensi takaisin velhon kotiplaneetalle. Minä ja Henri olimme kukistaneet puujätin.
    Kaikki olivat onnellisia.
    Ja uni loppui, kun kaikki oli hyvin.

    (LUE TÄMÄ LOPPUTEKSTI VAIN, JOS OLET LUKENUT YLÄPUOLELLA OLEVAN UNEN, SILLÄ TÄMÄ PIENI TEKSTINPÄTKÄ SISÄLTÄÄ SPOILEREITA UNESTA!)
    Siinä se oli, paras uneni ikinä. Oli vain niin jännittävää nähdä se. Näänköhän joskus jatko-osan…? Toivotaan. Toivottavasti puujätti ei ainakaan enää palaa.
    Ja jos palaa, minä ja Henri olemme aina valmiina B)

    Avatar
    supermaimai
    Participant

    Minä ja pikkuveljeni olimme mummullamme kylässä. Olimme nukkumassa, mutta sitten tuli aamu. Heräsimme ja menimme ulos, kun mummu vielä nukkui. Kiersimme talon ja menimme autotien puoleiselle pihalle. Silloin näin tummiin pukeutuneen, mustatukkaisen teinin, joka lähestyi meitä. Hän osoitti meitä käsillään ja alkoi tulittaa meitä violeteilla sädepalloilla. Joka kerta pallon osuessa tunsin vähän kipua ja lamaannuin. Aloin valehdella. Sanoin, että tekisin aivan mitä tahansa, mitä hän haluaa, jos hän päästäisi meidät. Hän ei uskonut, ja jatkoi. Minäkin jatkoin, mutta hän ei kuunnellut ja ampui vieläkin. Kun kolmannen kerran anelin, hän uskoi ja lopetti, kuitenkin varuillaan. Nyt, kun sädepallot eivät enää lamauttaneet liikkumistani, laitoin silmäni kiinni ja avasin ne lähtien pois unesta. Sillä tavalla pyyhin Evil Teenin todellisuudesta.

    Avatar
    supermaimai
    Participant

    Oli ilta. Menin kouluni pihaan. Näin siellä luokkalaiseni tytön Anna (nimi taas muutettu). Yhtäkkiä paikkaan tuli paljon zombeja. Ne hyökkäsivät kimppuuni. Otin jostain esiin miekan ja aloin taistella zombeja vastaan. Kun ensimmäinen zombiaalto oli voitettu, olin hetken aikaa turvassa. Jostain syystä Anna ajoi autoa (!?) joten menin hänen kyytiinsä, ja pakenimme zombiarmeijaa. Autoon teleporttasi kaksi randomia tyyppiä. Kun Anna ajoi, zombeja oli joka puolella. Niitä hyppi auton ikkunalasille, ja Anna ajoi niiden päältä. Automatka jatkui ja jatkui, ja lopulta, pitkän ajomatkan jälkeen, pääsimme kotipihalleni turvaan.

    Avatar
    supermaimai
    Participant

    //Sori kun laitan monta postausta, mutta unet on silloin hieman helpomi erottaa, enkä pysty laittamaan montaa otsikkoa.

    Avatar
    primrose04
    Participant

    Viime yönä me vedettiin mun siskopuolen kaa karaokee (me ollaan nyt mun siskopuolen mummolassa, ja nukutaan siinä huoneessa missä unessaki oltiin) nii sit ku kaikki heräs ni väitettiin et se oli tän mun siskopuolen koira. Ku heräsin ni luulin vielä hetken et toi oli totta XD. Sit olin iha sillee whaaaat ja aamulla kysyin et ei kai me yöllä pidtty mitään ääntä mikä ois kuulunu alas. No ei me sit onneks oltukaa XD

    Avatar
    katniss03
    Participant

    Eikös näiden pitänyt olla hauskoja ja ihania? Ei pahalla, mutta nuo sopisivat paremmin painajaisiin

    Avatar
    katniss03
    Participant

    Ok. Eli näin tän ku olin kuus.
    Olimme jossain julkisella lasten paikalla, jossa oli allas täynnä sulaa jäätelöä.
    Sinne sai mennä uimaan ja se ei tarrannu uikkareihin, tai mitään. Sitä sai myös juua.
    No me hän juotiin ja se oli suklaa jätskii.
    Sit se täytettiin uudelleen. Sielä oli sellane ihmeen vesiliukumäki ja mä liuvuin siitä sinne jätski altaaseen.
    Se oli ihan oikeesti hauskaa.
    Sit voi niitä Robinfaniaikoja. Mitä siirappikaivoksia mun unet sillon olikaan, mut en kirjota niitä tänne.

    Avatar
    supermaimai
    Participant

    Eikös näiden pitänyt olla hauskoja ja ihania? Ei pahalla, mutta nuo sopisivat paremmin painajaisiin

    ??? Painajaisiin? Ei, ei ne ollut pelottavia vaan ihan mahtavia ja jännittäviä. Painajaisissa koen pelkääväni, nuo olivat parhaita uniani ikinä.
    Rakastan nimittäin fantasiaa ja toimintaa. Minulla oli todella hauskaa nähdessäni noita unia.

    Avatar
    primrose04
    Participant

    Mutta yhdessähän luki nightmare, joka on painajainen.

    Avatar
    supermaimai
    Participant

    Jep, se on unen nimi, koska se sisältää zombeja. Se ei tarkoita, että olisin kokenut sen painajaisena. Nimellä ei ole väliä. Se oli todella hauska ja jännittävä uni, jota en ottanut tosissaan, kun näin sitä. Niin kuin jo sanoin, rakastan toimintaa.

    Avatar
    supermaimai
    Participant

    Olen nähnyt mahtavan Star Wars- unisarjan, tai siis, itse näin ykkösosan, kerroin kaverilleni siitä unesta, ja hän näki kakkososan, ja sitten näin kolmosen.

    Avatar
    primrose04
    Participant

    Joo okei 😀 Mua ei väsytä yhtää joten pyörin vielki tääl ja suunnittelen seuraavaa osaa mun ficcii ku sain viimein keskiviikkona aikaseks kasin XD toivottavasti muistan huomenna aamulla mun unet, mul on yks mut se on nii pitkä et jos jaksan ni laitan huomenna

    Avatar
    supermaimai
    Participant

    Ok! Näin tänä yönä outoa unta: Kuulin ihan oikeassa elämässä mun vanhempien puheen, mutta näin kaiken unena 😀 Se tuntu oudolta.

    Avatar
    hermioneg
    Participant

    Mooi~
    Liityin just, koska tykkään puhua tällaista asioista 😀
    Kerron unista hieman myöhemmin, mut luulisin et nää on ihan sallittuja ja hauskoja juttuja;
    Ensinnäkin mä puhun/huudan usein unissani, ja aamulla en muista siitä mitään. ??
    Sitten kerran menin yöllä vahingossa veljeni huoneeseen. Huoneemme ovat siis vierekkäin. Ja tämäkin tapahtui unissani.
    Asiasta kolmanteen, kerran kävelin unissani vessaan ja lukitsin itteni sinne enkä meinannut päästä pois ?? Olin ilmeisesti käynyt ensin jossain muussakin huoneessa.

    Että semmosta 😀

Viewing 15 posts - 1 through 15 (of 23 total)

You must be logged in to reply to this topic.