Yleensä äidinkielen tunneilla kirjoitetut tarinat lukee vain opettaja, mutta toisin kävi 11-vuotiaan Sofia Liljan kirjoittamalle tekstille, joka ilmestyy pian kirjana.
– Neljännellä luokalla opettaja käski meidän kirjoittaa tarinan, jonka nimi olisi Myrskykertomus. Kirjoitin siitä noin neljän sivun mittaisen, Sofia muistelee.
Myöhemmin Sofia kuuli Kustannus Z -kustantamon järjestämästä kirjoituskilpailusta lapsille ja päätti osallistua siihen.
– Ajattelin, että Myrskykertomus sopisi kilpailuun, joten jatkoin koulussa kirjoittamaa tarinaani. Se oli noin 20 konekirjoitusarkkia pitkä, kun lähetin sen kilpailuun, mutta se ei vielä silloinkaan ollut valmis.
Kilpailun voitto oli iloinen mutta yllättävä uutinen
Kilpailuun osallistumisen ja tulosten julkaisun väliin mahtui kolme pitkää ja jännittävää kuukautta, jolloin raati luki ja arvioi tekstejä.
– Kilpailuun lähetettiin yli 500 käsikirjoitusta, joten ymmärrän, että luettavaa oli paljon.
Aluksi Sofia mietti kilpailua jatkuvasti, mutta kun tieto voitosta tuli, kisa oli ehtinyt jo häipyä mielestä.
– Se oli jättiyllätys! Olin juuri lähdössä koulusta kotiin, kun äitini laittoi minulle viestiä, että Myrskykertomus on yksi voittajista.
Kilpailun voiton myötä Sofian jännittävä, alakouluikäisille suunnattu seikkailukirja sai kustannussopimuksen eli se julkaistaan sekä paperisena että sähköisenä kirjana.
Sofia Lilja kirjoittaa vain silloin, kun on innostunut
Ennen kuin kertomus on painettu kansien väliin, töitä on vielä paljon.
– Ensin minun täytyy kirjoittaa käsikirjoitus loppuun. Sen jälkeen kustannustoimittaja lukee sen ja antaa palautetta, jonka jälkeen voin vielä muokata sitä. Lukion kuvataidelinjalaiset suunnittelevat kirjalleni kansivaihtoehtoja, joista saan halutessani valita mieleiseni. Sitten kirja menee taittoon ja sen jälkeen painoon.
Koska Myrskykertomus on vasta kirjan työnimi, kirjan lopullinen nimikin tulee vielä muuttumaan.
Sofialle on tärkeää, että hän ei pakota itseään kirjoittamaan.
– Kirjoitan vain silloin, kun minulla on innostusta. Pakolla kirjoittaminen johtaa huonompaan laatuun.
Ennen Sofia yritti kirjoittaa väkisin, mutta ne kohdat hän huomaa helposti käsikirjoituksen aiemmista versioista. Jos kirjoitusinnostus hiipuu, Sofia tykkää lukea muiden kirjoittamia kirjoja.
– Harrastan myös tanssia ja vietän mielelläni aikaa perheeni ja ystävieni kanssa.
Kun kirja ilmestyy, Sofia Lilja aikoo juhlia jäätelöä syömällä
Alustavan aikataulun mukaan kirja on kaupoissa helmikuussa. Oman kirjan julkaisu tarkoittaa Sofian pitkäaikaisen haaveen toteutumista.
– Aion juhlistaa sitä perheeni ja sukulaisteni kanssa syömällä paketillisen jäätelöä, Sofia suunnittelee.
Myrskykertomuksen lisäksi Sofialla on nyt jo mielessään kasapäin ideoita tulevien kirjojen aiheiksi.
Kirjailijanalulla on vinkkejä kirjan julkaisusta haaveileville:
– Lukekaa paljon kirjoja, se laajentaa sanavarastoa ja kehittää mielikuvitusta. Kannattaa keskittyä myös kouluun, siellä oppii paremmaksi kirjoittajaksi. Ja on tärkeää tehdä muutakin kuin kirjoittaa!
Juttu on julkaistu Koululainen 12/2021 -lehdessä.
Kommentit
Oma kommentti