12-vuotiaat tytöt menevät ensi vuonna yläkouluun. He toivovat, että voisivat jatkaa yhdessä soittamista silloinkin. Cloudy Sky -tyttöbändi soittaa yhdessä kolmatta vuotta. Yhtyeessä soittavat Viivi, Iina, Matleena, Peppi ja Stella.
Viisi valkopaitaista kuutosluokkalaista asettuu tiiviiseen yhteiskuvaan. Poseeraus on mietitty jo edellisenä päivänä ja paidatkin stailattu sopimaan uuteen nimeen. Kyseessä on Cloudy Sky -nimisen tyttöbändin ensimmäinen promokeikka eli haastattelu. Tuusulassa sijaitsevan Paijalan koulun bändi on luvannut kertoa Koululaiselle, minkälaista on soittaa bändissä.
Vaikka promokeikka on ensimmäinen, soittaa bändi yhdessä jo kolmatta vuotta. Nimi on kuitenkin vaihtunut vuosien varrella.
– Aluksi meillä oli todella nolo nimi. Kun saimme tietää, että meistä tehdään lehtijuttu, meidän oli pakko vaihtaa se! toinen bändin laulajista, Peppi Hyvämäki, 12, kertoo.
Menee hetki, ennen kuin bändi uskaltaa paljastaa aikaisemman nimensä.
– Nimi oli Chilit mujut, Peppi saa sanotuksi, ja koko bändi purskahtaa kaikuvaan naurunremakkaaan.
Nimen tarinassa yhdistyvät Kahoot ja valinnaiskurssi, jolla Peppi oli bändissä rumpuja soittavan Iina Koskisen, 12, kanssa.
– Meidän piti kirjoittaa Kahoot-nimeksi Chillit muijat, mutta me kirjoitimmekin Iinan kanssa vahingossa Chilit muijat. Siitä keksimme, että bändin nimi voisi olla Chilit mujut.
Matleenan tehtävänä on aloittaa biisit laskemalla tahtia.
Tyttöbändissä soittaminen vei pois pakkasesta
Peppi ja Cloudy Sky -bändin kosketinsoittaja Matleena Grönvall, 12, ovat olleet kavereita 2-vuotiaista lähtien. He ovat aina tykänneet soittamisesta. Taaperoajan rytmimunaleikit ovat vaihtuneet vapaa-ajalla laulamiseen ja pianonsoittoon, sillä molemmat harrastavat musiikkia. He saivat kipinän bändin perustamiseen muutama vuosi sitten.
– Olimme neljännellä luokalla silloin, Peppi aloittaa kertomisen, mihin Matleena täydentää:
– Olimme kuuntelemassa, kun kuutoset soittivat koulun liikuntasalissa koko koululle. Ajattelimme, että tuo bändissä soittaminen on aika siistiä ja sitä olisi hauska kokeilla.
Tyttöbändin musiikinopettaja Annika Valavuo kertoo, että Paijalan koulussa bändisoittimia aletaan harjoitella kolmannella luokalla ja neljännellä luokalla on mahdollista perustaa bändi.
– Yleensä bändeissä on koskettimet, rummut, basso ja laulu. Koulu antaa mahdollisuudet välineisiin, ja bändit voivat varata välitunneilta harjoitteluvuoroja, Annika kertoo.
Ensimmäisissä bänditreeneissä soittamisesta ei tullut tyttöjen mukaan yhtään mitään, mutta kun soittaminen alkoi sujua, bändin hyvätkin puolet alkoivat näkyä:
– Tämähän on aika kivaa, kun ei tarvitse mennä pakkasella ulos niin usein, Matleena kertoo nauraen.
Nykyään bändi treenaa kolmesti viikossa yhdessä valitsemiaan biisejä. Myös sovitukset ovat tyttöjen käsialaa. Pepin, Iinan ja Matleenan lisäksi bändissä on kaksi muutakin jäsentä: Viivi Paavola, 12, soittaa muun muassa bassoa, ja Stella Musakka, 12, laulaa.
Stella ja Peppi ovat Cloudy Sky -yhtyeen laulajia.
Kavereita aina
Tytöt ovat kaikki parhaita kavereita, ja he ovat tunteneet toisensa pitkään. Esimerkiksi Iina ja Viivi ovat toistensa ensimmäisiä kavereita ja he ovat matkan varrella opettaneet toisillensa kaiken, mitä ovat itse musiikista oppineet.
– Jos Viivi on oppinut jonkun biisin pianolla, hän on opettanut sen minulle. Ja jos taas minä olen oppinut jonkun kappaleen, olen opettanut sen Viiville, Iina kertoo.
– Minun iskäni opetti minut soittamaan bassoa, ja koululla minä taas opetin Viiville bassonsoittamista, Matleena kertoo.
Nykyään Viivi on bändin basisti. Hän nostaa mustan sähköbasson syliinsä ja näppää kieliä muutaman kerran.
– Mun kädet on ihan hikiset, Viivi valittaa.
Sähköpianon takaa Matleena ottaa katsekontaktin Viiviin ja laskee ääneti. Kuin taikaiskusta pianon ja basson soittama intro käynnistyy. Muutaman tahdin jälkeen Stella ja Peppi yhtyvät mukaan laulaen ”Kun saapuu joulu Paijalaan” -kappaleen ensisäkeitä. Viimeisenä Iina alkaa soittaa sähkörummuilla peruskomppia, ja pieni yleisö hiljenee kuuntelemaan.
Luokkahuoneen ikkunan ulkopuolella lumihiutaleet leijailevat, Iinan komppi naputtaa tasaisesti rumpuja ja Stellan sekä Pepin äänet soivat helkkyen. ”Niin syttyy joulun valot, vain lumi peittää talot, kirkonkellot jostain kaukaa soi.”
Tyttöbändi on valmistellut toimittajalle ja kuvaajalle kaksi biisiä, ja molemmat esitykset menevät hienosti. Toisin kävi bändin aivan ensimmäisessä esiintymisessä, joka tapahtui tässä samassa musiikkiluokassa viime vuonna.
Iina tykkää soittaa peruskomppia.
Ensiesiintyminen jäi kaihertamaan tyttöbändiä
Bändi oli pitkään halunnut kokeilla esiintymistä, vaikka kaikki olivatkin vielä amatöörejä. Ensiyleisöksi valikoitui oma luokka, jolle bändi oli harjoitellut Jenni Vartiaisen hitin ”Missä muruseni on”.
– Kesken biisin minulla tuli hirveä jäätyminen ja lopetin soittamisen, koskettimia soittava Matleena muistelee.
Sen jälkeen koko muu bändi jäätyi, ja kaikkia alkoi nolottaa. ”Missä muruseni on” ei koskaan päässyt loppuun.
– Kun jäätyy, niin alkaa itkettää. Esitys meni sellaiseksi lohdutteluksi, emmekä pystyneet jatkamaan soittamista ja laulamista, Peppi kertoo tilanteesta, joka varmasti jäi jokaisen mieleen.
Bändi halusi kuitenkin kokeilla esittämistä myöhemmin uudestaan.
– Saimme luokkalaisiltamme sellaisia kommentteja, että varokaa, ettette taas jäädy, Matleena muistelee ikäviä heittoja.
– Rupesimme kuitenkin ajattelemaan enemmän niin, että me olemme oma porukkamme ja tämä bändi on meidän juttumme. Ehkä muut ovat vain kateellisia meille, kun heillä ei ole bändiä. Pohdimme siis enemmänkin syitä sille, miksi saimme muilta ikäviä kommentteja.
Ennen seuraavaa esitystä tyttöbändi kuvasi luokalle videon biisistä. Videon jälkeen live-esityskin sujui moitteetta, ja sen jälkeen bändi on esiintynyt koko koululle.
Bassoa soittavan Viivin lempibändi on Blind Channel.
Tyttöbändi ja välirikko
Bändihistoriikit ovat täynnä kertomuksia välirikoista: Bruce Dickinson jättäytyi Iron Maidenista vuonna 1993 ja kitaristi Slash erosi Guns N’ Rosesista vuonna 1996. Vaikka Cloudy Sky -bändin tytöt viihtyvät selkeästi yhdessä, ei yhtye ole välttynyt riidoilta. Suurin kriisi koettiin viime keväänä, kun toinen laulajista, Stella, päätti lähteä bändistä kyllästyttyään kiistelyihin.
– Minä ajattelin, etten jaksa enää näitä kinoja. Halusin joko erota bändistä kokonaan tai ainakin saada tauon riitelystä, Stella muistelee aikaa.
Hetken aikaa eron jälkeen Stellan olo oli helpottunut. Mutta kun aikaa kului, alkoivat kysymykset lähdön järkevyydestä nousta mieleen. Bändillä taas oli ikävä Stellaa, joka ei ikinä lähtenyt kränöihin mukaan vaan oli rauhan ylläpitäjä.
– Mua rupesi järkyttävästi kaduttamaan lähtöni. Vaikka vapaa-aikaa olikin enemmän, niin bändissä olivat kaverini eikä siitä erossa olo enää tuntunut mukavalta. Siksi tulin takaisin.
Enää tyttöbändi ei ole käyttänyt aikaansa riitelyyn, ja Stella on tyytyväinen, että tuli takaisin. Bändi on pohtinut, mistä sopuisuus johtuu.
– Olemmeko me vain kasvaneet? Vai olemmeko kaikki samaa mieltä, että tänne tullaan soittamaan? Matleena heittelee ilmaan kysymyksiä.
Musiikinopettaja Annika tähdentää, että bändisoittaminen opettaa paitsi musiikkia myös tiimityötä. Kaikista tärkeintä bändisoittamisessa on musiikin ilo ja yhdessä toimiminen.
– Me ollaan kaikki parhaita kavereita keskenään, Peppi vahvistaa Annikan sanat.
– Voin sanoa, että rakastan näitä tyyppejä. He on ne tärkeät henkilöt mun elämässä, perheen lisäksi tietenkin, Peppi lisää.
Juha Tapion biisissä ”Sitkeä sydän” Iina soittaa putkikelloja.
Juttu on julkaistu Koululainen 1/2022 -lehdessä.
Kommentit
Oma kommentti