Konstaapeli Daniel kertoo, mikä on rikollista ja mikä ei

Konstaapeli Daniel on somesta tuttu poliisi, joka jakaa tietoa rikoksista ja rangaistuksista yli 144  000 Tiktok-seuraajalleen. Pyysimme Danielia kertomaan, ovatko rikoslakiin liittyvät väitteet totta vai tarua.

– Moro! Se on konstaapeli Daniel täällä! alkavat Daniel Kalejaiyen videot Tiktokissa. Pyysimme konstaapelia kertomaan, ovatko rikoslakiin liittyvät väitteet totta vai tarua.

Totta vai tarua? Konstaapeli Daniel kertoo

Väite: Mopon suurin sallittu nopeus on 45 km/h.

Totta.

Konstaapeli Daniel: ”Monet luulevat, että mopoa saisi virittää 55 km/h -huippunopeuteen asti. Kaikenlainen mopon nopeuden muuntaminen on kuitenkin kiellettyä. Vaikka vain virittäisi mopon kiihtymään kovemmin, mutta rajoittaisi sen huippunopeutta, rikkoo lakia. Rangaistus mopon virittämisestä on todennäköisesti sakkoja ja ajokortin menetys.”

 

Väite: Punnitsin kaupassa irtokarkkeja tahallani väärin. Eihän noin pieni teko voi rikos olla.

Tarua.

Konstaapeli Daniel: ”Tahallinen väärin punnitseminen on itseasiassa suhteellisen vakava rikos, sillä kyseessä ei ole näpistys vaan lievä petos. Kyseisessä rikosnimikkeessä on näpistystä ankarampi rangaistusasteikko, eli voit saada isommat sakot.”

 

Väite: Syyllistyn rikokseen, jos tallennan Whatsapp-ryhmään lähetetyn alastonkuvan puhelimeeni.

Totta.

Konstaapeli Daniel: ”Lähtökohtaisesti toisen alastonkuvan jakaminen on aina rikos, ja varsinkin jos kyseessä on alle 18-vuotiaan kuva. Jo kuvan tallentaminen omaan puhelimeen on rikollista. Et saa lähettää, eikä sinulla saa olla alle 18-vuotiaan alastonkuvia puhelimessasi. Myös itsestäsi otettujen valokuvien lähettämistä kannattaa harkita erittäin tarkoin. Vaikka lähettäisit kuvan hyvällä ajatuksella, voi se myöhemmin tulla aivan toisessa yhteydessä vastaan.”

 

Väite: Olen alle 15-vuotias, joten rikoslaki ei koske minua.

Totta.

Konstaapeli Daniel: ”Alle 15-vuotias ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa, eli et voi saada sen mukaisia rangaistuksia, kuten sakkoja. On kuitenkin hyvä muistaa, että vahingonkorvausvastuu alkaa heti syntymästä. Esimerkiksi myymälävarkaustapauksessa voit joutua korvaamaan kaupalle vartijan kulut, kun hän on käyttänyt työaikaansa juttusi selvittämiseen, kuten kiinniottamiseesi tai poliisien soittamiseen. Selvittelykulut ovat usein 50–150 euroa eli suuremmat kuin nuoren mahdollisesti saama sakkorangaistus.”

 

Väite: Voin haukkua muita sosiaalisessa mediassa ilman seuraamuksia.

Tarua.

Konstaapeli Daniel: ”Kyseessä voi hyvin herkästi olla kunnianloukkaus. Käsittelin hiljattain tapausta, jossa 14- ja 15-vuotiaat junnut olivat tehneet samasta henkilöstä erilliset pilavideot, joissa videon kohdetta haukuttiin ja solvattiin. 30 sekunnin videot ladattiin Tiktokiin kuulemma läpällä. Läppä kuitenkin päättyi siihen, että 15 vuotta täyttänyt tekijä sai 76 euron sakot, minkä lisäksi kumpikin tekijä maksoi 500 euroa vahingonkorvauksia.”

 

Väite: Koulun pihalla tapellaan. Voin kuvata nujakan ja ladata videon nettiin.

Tarua.

Konstaapeli Daniel: ”Tappelun kuvaaminen ei ole rikos, mutta videon levittäminen on. Vaikka sillä saisi itselleen muutamia seuraajia, kannattaa miettiä, onko levittäminen sen arvoista. Kuvaamista on syytä miettiä etenkin kuvattavien eli tappelupukareiden näkökulmasta. Tappelussa alakynteen jäävä voi olla elämänsä pelottavimmassa tilanteessa, jolloin kyseessä on huonoin mahdollinen hetki valita omat someseuraajat auttamisen sijasta.”

 

Väite: Yllytin kaverini rikokseen. Minua ei voida rangaista, sillä rikoksenhan teki kaverini enkä minä.

Tarua.

Konstaapeli Daniel: ”Rikokseen yllyttäminen on samalla tavalla rikos kuin itse rikoksen tekeminen. Myös avun antaminen rikokseen on rangaistavaa samalla tavalla kuin itse rikos.”

 

Väite: Voin lisätä uuden henkilön Whatsapp-ryhmään tältä lupaa kysymättä.

Tarua.

Daniel: ”Jos lisäät toisen ryhmään ilman lupaa, annat samalla hänen puhelinnumeronsa muiden käyttöön ja tietoon. Se voi olla yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämistä. Jos haluat luoda ryhmän ja lisätä siihen jäseniä, jokaiselta pitää aina kysyä lupa ennen lisäämistä.”

Itä-Suomen poliisilaitoksen nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Daniel Kalejaiye auttaa välttämään hölmöilyt jo etukäteen. Häneltä ilmestyy maaliskuussa rikoslakia käsittelevä, nuorille suunnattu kirja Konstaapeli Daniel tässä, moro! (Lasten keskus).

Lue lisää: Miten toimia netissä turvallisesti?

Juttu on julkaistu Koululainen 3/2022 -lehdessä.

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti