Mielenterveysongelmat voivat rajoittaa arkea, mutta oikeanlaisella hoidolla oireet saadaan yleensä hallintaan.
Jokaisella ihmisellä on silloin tällöin huonoja päiviä ja kurja fiilis. Se kuuluu elämään. Jos alakuloinen olo jatkuu pitkään, arjesta selviytyminen on hankalaa tai kouluun meneminen ahdistaa, pahan olon taustalla voi olla mielenterveysongelmia. Niitä voidaan hoitaa, jolloin paha olo yleensä helpottaa.
Mielenterveysongelmat ovat yleisiä, sillä jopa joka viides kärsii niistä elämänsä aikana. Se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi 20 oppilaan luokasta noin neljä kohtaa niitä jossakin vaiheessa.
Mielenterveysongelmia ei tarvitse hävetä
”Jos minua alkaa ärsyttää jokin asia, ärsyynnyn siitä niin paljon, että olen koko loppupäivän kiukkuinen ja kaikki ärsyttää. En millään meinaa päästä tunteesta eroon.”
Pienistä asioista hermostuminen yhtäkkiä ja yllättäen saattaa viitata tunnesäätelyn ongelmiin. Silloin ihmisen voi olla myös vaikea hillitä käyttäytymistään kiukkupuuskassa, ja hän saattaa purkaa suuttumustaan esimerkiksi lyömällä.
Tarkkaavaisuushäiriöstä puolestaan voi kertoa esimerkiksi se, että oppitunneilla olo on levoton ja tehtävien tekemiseen keskittyminen on hankalaa.
”Minua on ahdistanut joka päivä koko päivän, etenkin sosiaalisissa tilanteissa. Minulla ei ole motivaatiota mihinkään. Jo pelkkä kotoa lähteminen on ahdistavaa.”
Jos kotoa poistuminen tai kouluun meneminen tuntuu hankalalta, kyse voi olla ahdistuneisuudesta. Tällöin ahdistunut olo rajoittaa arkea.
Erilaisia mielenterveysongelmia yhdistää se, että ne rajoittavat tai hankaloittavat arkipäiväistä elämää eli esimerkiksi koulunkäyntiä, nukkumista, harrastuksia ja ihmissuhteiden ylläpitoa. Mielenterveyden kohdalla ei ole selkeää rajaa siitä, milloin on sairas ja milloin terve, vaan välillä oireet voivat olla voimakkaampia ja välillä lievempiä.
Oikeanlaisella hoidolla oireet saadaan usein hallintaan niin, että ne eivät enää hallitse arkea. Mitä aiemmin ne havaitaan, sitä paremmin niitä voidaan hoitaa.
On tärkeää muistaa, että mielenterveyden häiriöt eivät määrittele kenenkään tulevaisuutta tai sitä, millainen henkilö on ihmisenä. Ongelmia tai avun hakemista ei siis tarvitse hävetä.
Mieltä painavista asioista kannattaa puhua rohkeasti
Jos itsellään huomaa mielenterveysongelmiin liittyviä oireita, asia kannattaa ottaa puheeksi jonkun luotettavan aikuisen kanssa.
Mieltä painavista asioista voi jutella vaikkapa vanhempien, isovanhemman, opettajan, harrastuksen ohjaajan, kummin tai tutun naapurin kanssa. Kouluissa työskentelevät myös kouluterveydenhoitaja, kuraattori ja koulupsykologi, joille voi mennä juttelemaan kaikenlaisista huolista. Mikään syy ei ole liian pieni hakea apua.
Asiantuntijat osaavat valita sopivan tavan auttaa. Usein mielenterveyden häiriöitä hoidetaan keskustelemalla ammattilaisen kanssa. Se voi tarkoittaa yksittäisiä tapaamisia psykologin tai kuraattorin kanssa tai pidempiaikaista terapiaa. Joillekin lääkäri voi määrätä lääkkeitä muun hoidon tueksi.
Mielenterveysongelmat hankaloittavat nukahtamista
Mielenterveysongelmia voi ennaltaehkäistä ja mielenterveyttä tukea kiinnittämällä huomiota arkisiin rutiineihin. Riittävä uni, monipuolinen ruokavalio, ajan viettäminen perheen ja ystävien kanssa sekä ulkoilu ja liikunta ovat perusasioita, jotka tukevat jaksamista ja mielenterveyttä.
Jokainen rentoutuu omalla tavallaan, ja siksi onkin tärkeää löytää itselle sopivimmat tavat siihen. Joku purkaa ajatuksiaan kirjoittamalla tai maalaamalla, toinen kuuntelee musiikkia tai tanssii ja kolmas puolestaan suuntaa metsäretkelle tai urheilemaan.
”Iltaisin minua alkaa ahdistaa, ja usein on pakko mennä äidin viereen tai valvoa melkein kolmeen.”
Jos mielessä myllertää, nukahtaminen ei välttämällä ole helppoa. Silloin esimerkiksi 15 minuutin huolihetken pitäminen ennen nukkumaanmenoa voi auttaa. Sen aikana voi kirjoittaa paperille kaikki mieltä painavat asiat ja päättää, että niitä ei tarvitse ajatella enää sen päivän aikana.
Mitä tehdä, jos mielenterveysongelmat vaivaavat kaveria?
”Serkkuni ja paras ystäväni, joka on samalla yhdysluokalla kuin minä, on masentunut. Hän ei puhu paljon ja viettää päivät sängyssä maaten ja puhelinta katsoen.”
Jos huomaat, että kaverisi käytös muuttuu tai hän puhuu esimerkiksi itsensä vahingoittamisesta, häneltä kannattaa kysyä, miten hän voi.
Kaverin tukeminen on tärkeää, mutta toisen ongelmia ei aina voi ratkaista. Silloin on tärkeää kannustaa kaveria juttelemaan aiheesta jollekin aikuiselle. Jos avun hakeminen yksin jännittää kaveriasi, voit ehdottaa, että menette yhdessä esimerkiksi opettajan tai kouluterveydenhoitajan juttusille.
Apua tarjoavilla ammattilaisilla on vaitiolovelvollisuus. Se tarkoittaa sitä, että he eivät saa kertoa työssään kuulemiaan asioita esimerkiksi muille oppilaille.
Apua voi hakea nimettömänäkin
- MLL:n Lasten ja nuorten puhelin, chat ja nettikirjepalvelu
- Mieli ry:n Sekasin-chat
- Mielenterveydenkeskusliiton Valoa-chat
- Väestöliiton Poikien puhelimen chat ja päivystysnumero
Juttua varten on haastateltu psykologi Sirpa Seppästä ja psykologiharjoittelija Aleksi Sjöströmiä. Kursiivilla olevat otteet ovat lainauksia Helppikselle lähetetyistä kysymyksistä.
Juttu on julkaistu Koululainen 4/2022 -lehdessä.
Kommentit
Oma kommentti