Laitumellaan seisovat lampaat katselevat uteliaina, kun Aarni ja Touko Koro astelevat lähemmäs niitä. 9-vuotias Aarni siirtää tottuneesti aitaa kiertävän sähkölangan pois portin luota.
– Varsinkin karitsat käyvät heti laitumelle päästyään kokeilemassa monta kertaa sähköaitaa ennen kuin oppivat, että siihen ei kannata koskea, Aarni kertoo nauraen.
Aidassa ei kulje verkkovirtaa, joten se ei ole vaarallinen mutta pitää eläimet loitolla. Kun sähköiskun vaaraa ei enää ole, 6-vuotias Touko liikuttaa porttia sen verran, että mahtuu livahtamaan aitaukseen.
Kun Koululaisen toimittaja ja valokuvaaja astelevat Aarnin ja Toukon perässä pässien aitaukseen, lampaat askeltavat kauemmaksi.
– Ne tunnistavat jo vaatteista, onko ihminen niille tuttu, poikien äiti ja Virroilla sijaitsevan Ylä-Härkösen tilan emäntä Nina Snellman selittää.
Lampaat tunnistavat jo vaatteista, onko ihminen niille tuttu.
Pojat saavat houkuteltua lampaat luokseen, ja pian kiharaturkit suostuvat myös vieraiden rapsuteltaviksi. Mustaturkkinen Tarmo pyytää huomiota työntämällä päätään eteenpäin. Pieni häntä alkaa heilua, kun Tarmoa rapsuttaa varovasti. Narinasta ja Morosta näkyvät enää pelkät peput, sillä valkoturkkinen kaksikko on siirtynyt mutustamaan heinää.
Lampaiden aitausta ympäröivässä sähköaidassa ei kulje verkkovirtaa, joten se ei ole vaarallinen ihmisille tai eläimille, vaikka se vähän nipistääkin.
Syksyllä rakennetaan sisäaitaukset
Kuivan heinän haju tuntuu nenässä heti lampolan ovella.
– Tänne täytyy vielä levittää kuiviketta lampaille, Aarni kertoo ja astelee sisään kaksikerroksisen lampolan alakertaan.
Lampolaa sisustaa parhaillaan Avant-pienkuormaajalla Aarnin ja Toukon Juha-isä, mutta toisinaan myös pojat saavat hypätä koneen ohjaamoon.
– Siinä on polkimet eteen- ja taaksepäin ja ratti, jolla laitetta ohjataan, Aarni opastaa.
Tottunein ottein poika esittelee vihreää laitetta, jonka etuosaan kiinnitetyllä rehukouralla lampaiden rehut liikkuvat sukkelasti.
Lampolan valmistelussa on oltava ripeä, sillä jo seuraavana viikonloppuna satakunta lammasta muuttaa sisälle. Syksyisin lihaksi kasvatetut lampaat lähetetään teurastamolle, joten tilalla olevien lampaiden määrä on muutama viikko sitten vähentynyt noin puolella.
Lampaat on jaettu pienempiin ryhmiin iän ja sukupuolen mukaan.
– Aikuiset pässit ovat omassa porukassaan, kuten aikuiset uuhetkin. Lisäksi pässikaritsat ovat erillään uuhikaritsoista, Nina kertoo.
Laidunkauden viimeisen kuukauden aikana naaraslampaiden eli uuhien kanssa samoilta laitumilta on voinut kuitenkin bongata myös pässejä. Samassa aitauksessa oleillessaan pässit ovat päässeet parittelemaan uuhien kanssa.
– Kun lampaat tulevat sisälle, pässit erotellaan taas uuhista, sillä ne ovat hommansa hoitaneet, Nina kertoo.
Myöhemmin eläinlääkärin tekemässä tiineysultrassa saadaan arvio siitä, montako karitsaa ensi keväänä syntyy.
Lampaat nauttivat rapsutuksista.
Ennen talvea lampaat keritään
Nyt Tarmon ja muiden lampaiden turkit ovat vielä paksuja ja pöyhkeitä. Kun lampaat siirretään laitumelta talveksi sisään, ne keritään eli niiden turkit ajellaan pois.
– Keritsiminen pitää tehdä kahdesti vuodessa lampaiden hyvinvoinnin takia. Liian pitkäksi päässyt turkki alkaa huopua, eikä se silloin enää lämmitä kunnolla, Nina kertoo.
Keritty villa lähtee Virroilta Lapuan Kankureille, ja siitä kehrätään lankaa ja valmistetaan villavaatteita ja muita tuotteita ihmisten lämmikkeeksi. Keritsimisen jälkeen lampaat ovat kaljuja, mutta turkki kasvaa nopeasti takaisin, joten eläinten ei tarvitse olla kylmissään.
Yläkerran kylmälampolassa lämpötila on yleensä sama kuin ulkonakin, mutta alakerran lämmitetyllä puolella lämpöasteet eivät koskaan laske pakkasen puolelle.
Lammastilan arjessa mukana on myös keskiaasiankoira Martta.
Kevättalvella lammastilalle syntyy uutta elämää
Helmikuun alussa lammastilalla aletaan elää jännittäviä aikoja. Alakerran aitaukseen rajataan karitsointiaitauksia sitä mukaa kuin uuhia karitsoi.
– Yleisimmin yksi uuhi synnyttää noin kolme karitsaa, mutta viime keväänä meille syntyi myös useammat neloset ja jopa viitoset, Nina kertoo.
Karitsointiaikaan Aarnin ja Toukon vanhempien on oltava valmiudessa kellon ympäri, sillä he ovat synnytyksissä mukana varmistamassa, että kaikki menee niin kuin pitääkin.
– Lampolassa on kamerat, joten voin seurata kännykästä tilannetta. Synnytys voi alkaa vaikka keskellä yötä.
Vastasyntyneet karitsat viettävät ensimmäiset kolme päivää emonsa kanssa omassa aitauksessa, jotta ne kiintyvät toisiinsa riittävästi. Sen jälkeen ne siirtyvät ryhmäaitaukseen. Touko ja Aarni tykkäävät seurata karitsojen puuhia.
– Ne juoksentelevat ja leikkivät keskenään. Jotkut niistä ottavat puskukilpailuja, mutta se ei ole mitään verrattuna siihen, kun aikuiset lampaat puskevat toisiaan, Aarni selittää.
Lampaiden vesiastioiden vesi vaihdetaan päivittäin. Touko on hommassa apuna.
Kesäkaudella lampaat ovat ulkona
Kesäksi lampaat pääsevät nauttimaan raikkaasta ulkoilmasta ja mussuttamaan tuoretta nurmea. Laidunkausi alkaa toukokuussa, jolloin lampaat erotellaan sukupuolen mukaan ja karitsat erotetaan emoistaan.
Kun eläimet ovat kirmanneet lampolasta, vanha pehku siivotaan pois.
– Se haju on tyhjennyksen aikana ihan kamala, Aarni irvistää.
Haju syntyy siitä, että puhtaita kuivikekerroksia lisätään talven ajan vanhan pehkun päälle ja kerrosten väliin jäävät ulosteet siivotaan vasta keväällä. Ulkona lampaankakkaa on pitkin peltoja.
– Se haju on tyhjennyksen aikana ihan kamala, Aarni irvistää.
– Lampailla on laidunkierto, eli ne eivät ole samassa paikassa koko kesää. Kun lammasporukat vaihtavat alueita, ei tule loisongelmaa, Nina kertoo.
Ruokaa lampaille ei tarvitse erikseen keskellä kesää viedä, mutta vesiastiat täytetään tuoreella vedellä päivittäin koko laitumellaoloajan.
– Lampaat juovat kuumalla ilmalla paljon! Helteellä vesiastiat täytetään jopa kahdesti päivässä, Aarni kertoo.
Lampaat juovat samaa porakaivovettä, jota poikien perhekin juo. Yhteen aitauksista vesi saadaan suoraan letkulla. Muihin, kauempana vesijohdosta oleviin aitauksiin vesi kuljetetaan suurissa tuhannen litran konteissa traktorilla.
Veden kantamisen lisäksi perhe käy tarkastamassa lampaat päivittäin, mutta muuten laidunkaudella lampaiden hoitamista on vähemmän. Silloin maatilalla aidataan uusia laidunlohkoja eläimille sekä puidaan ja paalataan heinää. Sitä tarvitaan, sillä syksyn ja talven aikana lampolan asukkaat ahmivat jopa parisataa paalia rehua. Karitsojen kasvua seurataan punnitsemalla ne useita kertoja laidunkauden aikana.
Olivatpa lampaat sitten laitumella tai lampolassa, Touko ja Aarni käyvät moikkaamassa niitä lähes päivittäin.
– Parasta lampaissa on, kun voin käydä silittämässä niitä, pikkuveli Touko tiivistää.
Juttu on julkaistu Koululainen 11/2022 -lehdessä.
Kommentit
Oma kommentti