Tämä tapahtui, kun olin kolmannella luokalla. Maalasimme koulussa kuviksen tunnilla kirkkailla väreillä. Yksi kaverini pökkäsi maalikuppinsa tuolille, jolle olin juuri istuutumassa. En tietenkään huomannut vihreää maalia, joka tarttui valkoisten housujen takamukseeni. Kun nousin, yritti osa luokasta sanoa minulle maalista, mutta minulla ei ollut aikaa kuunnella mitä asiaa heillä oli. Kun sitten sinä päivänä istuin johonkin, tarttui samaa maalia aina siihen mihin istuin! Ihmettelin, miksi kaikki kikattivat, kun menin ohitse. Sitten kun kävelin peilin edestä, käännyin ja näin maalissa olevan takamukseni. Voi, kun nolotti. Minua muistutetaan tästä vieläkin. Nykyään katson aina mihin istun!
Kommentit
Oma kommentti