Kaikki kysyvät tällä palstalla olenko ok. En siis kysy sitä, vaan sanon, että oon okei. Mutta haluaisin kysyä sinun diagnoosiasi olotilastani. Noin puolessa välissä kesälomaa olin kuumeessa viikon, mutta olin silti leirillä. Siitä asti oloni on ollut aneeminen. Kerran sain yöllä paniikkikohtauksen, eikä se helpottanut asiaa. Kohtaus on toistunut kerran. Olen lähes koko ajan hirveän väsynyt, mutta äiti sanoo sen johtuvan vitamiinin puutteesta. Onko äiti oikeassa? Minulla on ollut hieman ummetusta jännityksen takia ja aloin käyttää siihen lääkettä. Luulen sen auttaneen. Olen myös alkanut syödä terveellisesti ja popsia vitamiinitabletteja. Aloitin myös kuitukuurin ummetuksen vähentämiseksi. Yritän myös liikkua säännöllisesti. Onko kyse vain murrosiän jutuista vai onko syytä epäillä jotain vakavampaa? Asiaa ei auta, että isä ja äiti ovat riidoissa ja väliaikaerossa. Kaikki on sekavaa, enkä tiedä missä olen seuraavan päivän. Välillä tuntuu, ettei minulla ole kotia lainkaan, vaan kaksi asuntoa, joissa asun aina osan ajasta. Toivottavasti voit auttaa minua näissä pulmissani. Kiitos jo etukäteen!
Hermy 24h
Vastaus:
Olipas mukavaa saada viesti, jossa kirjoittaja tietää olevansa ok. Diagnoosien tekeminen kuuluu lääkäreille, mutta kirjeesi perustella voisin aikuisena ajatella, että ehkäpä kehosi reagoi tilanteeseen, joka kotonanne on.
On varmasti todella raskasta, jos ei oikein tiedän kenen luokse kuuluu ja minne kotiin sitä milloinkin menee. Samoin ajattelen, että vanhempien väliset riidat ja erimielisyydet sekä tietysti ero, on se tilapäinen tai ikuinen, on haastavaa, surullista ja kiukuttavaakin ainakin aluksi ennen kuin kaikki asettuu aloilleen ja tapaamisrytmi löytyy.
Oletko kertonut vanhemmillesi, millaisia ajatuksia ja tunteita sinulla on? Ehkä vanhemmat eivät ole ajatelleet, että sinulla voisi olla sellainen olo, ettet tiedä, minne milloinkin olet menossa. Sehän vaikuttaa kavereiden kanssa olemiseen, kouluun ja ihan kaikkeen.
On tärkeää varmistaa, ettei ummetuksen ja väsymyksen taustalla ole mitään ihmeteltävää. Siksi toivon, että käännyt kouluterveydenhoitajan puoleen. Hänelle kannattaa kertoa myös kotitilanteesta. Kun asiasta kertoo ja siitä juttelee, tilanne monesti helpottuu. On mahdollista, että keho reagoi ikävään tilanteeseen kuvaamillasi tavoilla. Kun on paljon asioita käsiteltävänä ja mielipahaa, saattaa kokea suurta väsymystä. Samoin ummetus voi olla seuraamusta tästä.
Hienoa, että syöt terveellisesti ja liikut säännöllisesti. Ne auttavat pysymään terveenä.
Kommentit
Oma kommentti