Dinosaurusten aika jatkuu

Vaikka dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon yli 65 miljoonaa vuotta sitten, ne ovat aina ajankohtaisia.

– Viimeisten viiden vuoden aikana tutkijat ovat löytäneet noin 60 uutta dinosauruslajia joka vuosi, paljastaa paleontologi Mikko Haaramo, joka tutkii työkseen esihistoriallisten aikojen elämää.

Tällä hetkellä lajeja tunnetaan noin tuhat, mutta se on vain murto-osa todellisesta määrästä. Merkit ensimmäisistä dinosauruksista ovat noin 240 miljoonan vuoden takaa.

– Dinojen valtakausi oli niin pitkä, että lajeja saattaa hyvinkin olla satatuhatta, dinosaurustutkija pohtii.

Lentokyvyttömiä lintuja

Lähes kaikkiin ilmasto-oloihin sopeutuvaisina eläiminä hirmuliskot olivat levittäytyneet koko maapallolle. Niitä on elänyt myös Suomessa, vaikka maastamme ei ole fossiileja eli kivettyneitä jäännöksiä löytynytkään.

– Lähimmät dinosaurusfossiilimme ovat Etelä-Ruotsissa. Sieltä on löydetty jalanjälkiä ja hampaita, Mikko Haaramo kertoo.

Eniten dinosaurusten jäänteitä on kaivettu esiin Pohjois-Amerikan länsiosista ja Koillis-Aasiasta. Näillä alueilla sopiva kallioperä ja vähäinen kasvillisuus ovat auttaneet fossiilien säilymisessä ja löytämisessä.

Yleisin dinoihin liittyvä harhaluulo on paleontologin mukaan se, että niitä pidetään tropiikissa viihtyvinä matelijoina.

– Dinosaurukset olivat ennemminkin lentokyvyttömiä lintuja, joilla oli myös nisäkkäiden ominaisuuksia.

Matelijat ovat vaihtolämpöisiä, kun taas uusimmat tutkimukset ovat paljastaneet, että dinosaurukset olivat tasalämpöisiä nisäkkäiden ja lintujen lailla. Äskettäin tutkijat todistivat lukuisten dinolajien koreilleen värikkäällä höyhenpeitteellä.

– Nykyiset lintumme kehittyivät pienistä petodinosauruksista jo 160 miljoonaa vuotta sitten, Mikko Haaramo muistuttaa.

Kasvinsyöjiä ja hurjia petoja

Dinosaurukset voidaan luokitella sekä lantion muodon perusteella liskon- ja linnunlantioisiin että ruokavalion mukaan kasvin- ja lihansyöjiksi. Esimerkiksi kaikkien tuntema Tyrannosaurus rex oli liskonlantioinen, kahdella jalalla liikkuva petodinosaurus.

Petoihin kuului myös tutkijan lempidinosaurus, pieni, mutta pitkulainen Coelophysis. Yli 200 miljoonaa vuotta sitten elänyt hirmulisko painoi vain vajaat 20 kiloa, mutta oli kolme metriä pitkä. Coelophysistä on tutkittu paljon, sillä niitä löytyi aikanaan yli tuhat yksilöä kerrallaan.

– Se on mielenkiintoinen otus, sellainen dinosaurusversio vinttikoirasta!

Juttu on julkaistu Koululaisessa 1/2014.