Asia murrosiästä 3/14

Olen 10-vuotias, 150 cm pitkä ja 38 kg painava tyttö. Olenko sopiva? Minä olen jo pitkään ajatellut, että olen liian läski. Kavereideni mielestä en ole, ja terkkarikin on samaa mieltä. Harrastan jalkapalloa 4–6 kertaa viikossa ja tanssia kerran viikossa ja syön terveellisesti. Minun rintani ovat kasvaneet jo aika paljon ja kuukautiset alkavat tulla. Minkä ikäisenä murrosikäni alkaa? Minulla on ollut jo aika kauan poikaystävä, mutta olenko liian nuori? Toivon, että vastaisit pian.

Vastaus:
Terkkarisi on sanonut sinun olevan sopivan kokoinen, luota häneen. Koska minulle syntyy vaikutelma, että olet huolissasi painostasi, toivon sinun juttelevan asiasta terkkarin ja vanhempiesi kanssa. Mieti itsekin miksi ajattelet itseäsi ”läskinä”, vaikka kaikki muut ajattelevat toisin.

On tärkeää nähdä itsensä kauniina ja riittävän hyvänä. Jos on vaikeaa hahmottaa omaa vartaloaan todenmukaisesti, kannattaa siitä tehdä tutkimusta vaikkapa kavereiden kanssa.

 
Hankkikaa isoa paperia tai teipatkaa papereita yhteen sen verran, että mahdutte makaamaan papereiden päälle. Piirtäkää vuorotellen teistä jokaisesta ääriviivat paperille. Piirtäkää hahmoille vaatteet ja ilmeet. Kun oman hahmonsa nostaa seinälle ja vertaa omaa ajatustaan tuohon kuvaan, voi yllättyä isostikin.

Jutelkaa, miltä kuvat näyttävät ja muistakaa pitää hauskaa. Tämä on leikki ja yhdessäolemisen tapa, joka antaa mahdollisuuden nähdä itsensä erilaisessa valossa. Silti on tärkeää jutella asioista yhdessä aikuisen kanssa ja pohtia, miten edetä asioissa.

Niin sanottu murrosikäsi vaikuttaa alkaneen. Ulkoisia muutoksia, kuten rintojen kasvua, kerrot jo tapahtuneen.

 
Poikakaverista voin esittää vain ajatuksia ja näkökulmia. Koska kysyt onko asia ok, on kysyttävä, onko asia sinusta ok ja miksi pohdit asiaa. Minun mielipiteeseeni vaikuttaisi myös se, minkä ikäinen poikakaverisi on ja mitä teette yhdessä.

Juttele asioista vanhempiesi kanssa ja kysy, mitä he ajattelevat asioista. Jos poikakaveriasia vaivaa sinua ja koet itsesi liian nuoreksi, uskalla myös olla ilman poikakaveria.