Lapsellinen 12/12

1. Olen hirveän ujo, enkä uskalla tutustua uusiin ihmisiin. Haluaisin aloittaa harrastuksia, mutta pelottaa, että kokeneemmat halveksisivat minua ja leuhkisivat minulle. Pelottaa myös, että siellä olisi joitakin koulusta. Miten voisin tulla rohkeaksi ja tutustua ihmisiin? 2. Minua pidetään lapsellisena ja outona. Pidän erilaisista asioista kuin muut. Jotkut kaverini onneksi ymmärtävät minua. Kaikki eivät kuitenkaan ymmärrä, vaikka selittäisin. Samoin käy, jos suustani vahingossa lipsahtaa jotakin, vaikka en tarkoittanut sitä. Vähän niin kuin sanoisin asian väärällä tavalla. Tarvitsenko jotain terapiaa? Pitäisikö minun olla sanomatta muille mistä kaikesta olen kiinnostunut?
Erilainen

Vastaus:
1. Kukaan ei halveksi tai leuhki harrastuksissa. Sinne vain mukaan rohkeasti. Pidempään harrastaneet tietävät kyllä, miltä tuntuu aloittaa uusi juttu. He ymmärtävät, etteivät taitosi voi olla pitkään harrastaneiden tasolla. Kokeile asiaa ja katso, miten sinuun suhtaudutaan. Voit kertoa harrastuksen ohjaajalle, että sinua jännittää. Näin jännitys ja ujous helpottavat ainakin vähäsen. Ja kerta kerran jälkeen harrastukseen meneminen alkaa tuntua helpommalta. Jos joku harrastuksessa on koulustasi, ei se haittaa. Ajattelisin, että se on enemminkin onni. Silloinhan sinulla on koulussa joku, jonka kanssa jutella yhteisistä asiasta – harrastuksesta.

2. Minusta se, että pidämme erilaisista asioista, on rikkaus. Pidä kiinni asioista, joista tykkäät. Ei haittaa, vaikka sinua ei aina ymmärrettäisi. Kun sanot jotakin, mitä muut eivät tunnu ymmärtävän, kysy, haluavatko he sinun selittävän asiaa tai totea, että tulipa sanottua hölmösti ja aloita selitys uudestaan.

Lapsellisuus on iso plussa, olethan lapsi. Aikuisuus kuuluu aikuisille eikä sitä kannata lapsena tavoitella. Kannattaa keskittyä olemaan lapsi ja nauttia asioista, jotka tuntuvat itsestä kivoilta ja mukavilta. Tietysti lapsillakin on vastuu joistakin asioista ja ne pitää hoitaa. Jos lapsellisuus on asioista tykkäämistä, halua leikkiä ja kykyä käyttää mielikuvitustaan, kannattaa se kuljettaa mukanaan myös aikuisen elämään. Ole oma itsesi. Älä yritä olla jotakin, mitä muut ovat tai millaisena arvelet heidän sinut haluavan.

Näihin asioihin ei tarvitse terapiaa. Mielessäsi tuntuu olevan paljon kysymyksiä ja pohdintoja. Niitä kannattaa miettiä yhdessä luotettavan aikuisen kanssa. Kannattaa käydä juttelemassa asioista koulussa kuraattorilla tai psykologilla. Kun saa jutella asioista jonkun aikuisen kanssa, asiat yleensä muotoutuvat itselle selkeämmäksi ja muuttuvat sellaisiksi, että ne eivät vaivaa enää.