Oon 13-vuotias tyttö, mitoiltani 167cm/60kg, ok? Olen masentunut, sillä mulla on vain yksi kamu. Kun soitan sille, et voitaisko nähdä, niin se ei vastaa, paitsi kunnes soitan kotipuhelimeen. Musta alkaa tuntua, että sekin on mun kanssa vaan säälistä. Mitä teen???
Meen yläasteelle. Harrastan pesistä, pianonsoittoa ja sählyä. Pesiksessäkin on vain niitä tyttöjä, joita on mun luokalla ja alemmilla. Sama juttu sählyssä. Enkä äitini mukaan saa aloittaa uusia harrastuksia, koska noissakin menee jo aikaa. Mulla on 7 kirjekamua ja äiti on sanonut, että pitää lopettaa kirjoittelu viiden kanssa. En haluaisi, mutta pitäisikö tässä asiassa kuunnella äitiä? Äitini ja isäni eivät pidä siitä, että hengailen keskustassa, joten sanon vain, että menen kaverini luo. Mua pelottaa, että ne näkee mut keskustassa. Haluaisin mieluummin olla keskustassa kuin kaverilla, sillä siellä saa jutella poikien kanssa. Miten kertoisin, että meen keskustaan, enkä kamulle, kun kumminkin tiedän, että he suuttuvat?
Kristalli -94
Vastaus:
Toivottavasti tästä vastauksesta on apua monille, jotka ovat hieman alavireisiä vähän samoista syistä. Tuskin kaverisi on kanssasi säälistä. Minä en ainakaan olisi kenenkään kanssa vapaa-ajallani, jos en pitäisi näistä henkilöistä. Se, ettei vastaa puhelimeen, ei tarkoita mitään. Joskus, kun ei oikein ajattele itsestään iloisia asioita, voi käydä niin, että alkaa kuvitella, ettei kukaan pidä itsestä. Sitten alkaa nähdä merkkejä tästä, kuten sinä tämän puhelinjutun. Suora puhe on vastaus kysymykseesi: puhu tuntemuksistasi kaverisi kanssa. Kerro miltä sinusta tuntuu ja muista kertoa, että ystäväsi on sinulle tärkeä.
Sinulla on paljon mukavia harrastuksia. Ymmärrän äitisi näkökulmaa. Kolmeen harrastukseen kuluu aikaa, kun pianonsoittoa pitää harjoitella kotonakin. Tämän kaiken lisäksi sinulla on monta kirjekaveria. Jos et tahdo harrastaa kaikkea tätä ja haluat kokeilla jotakin muuta, siihenkin auttaa suora puhe. Juttele äitisi kanssa. Kerro miksi haluat harrastuksia. Taidat olla yksinäinen huolimatta siitä, että sinulla on paljon tekemistä? Juttele asioistasi äidin kanssa rohkeasti. Sitä varten vanhemmat ovat tukemme ja turvamme.
Kirjekamuistakin kannattaa jutella samaan syssyyn. Kerro, että he ovat sinulle tärkeitä ja kirjeiden saaminen ja kirjoittaminen mukavaa. Siten pääsette varmaankin yhteisymmärrykseen säännöistä, joita sinun pitää noudattaa.
Keskustaan ei poikienkaan toivossa ole mitään asiaa ja ei varsinkaan ilman vanhempien lupaa!!! Vanhemmat ovat asettaneet sinulle keskustakiellon syystä. Sitä ei saa eikä pidä rikkoa valehtelemalla. Jos haluat muutosta kieltoon, on sinun turvauduttava jälleen puhumiseen. Kerro vanhemmillesi, miksi haluat käydä keskustassa ja pyydä heitä perustelemaan heidän näkemyksensä. Jos he eivät pyörrä päätöstään, ei auta kuin totella ja noudattaa sääntöä.
Toivon, että teet itsestäsi hyvien asioiden listan. Missä asioissa olet hyvä, millaisia hyviä ominaisuuksia sinussa on ja miksi olet kaunis. Itsensä arvostaminen ja itsestään tykkääminen ovat avaimia kivaan oloon. Kirjaa asiat ylös ja muista lukea niitä ja lisäillä tai muuttaa aika ajoin.
Kommentit
Oma kommentti