Moi! Olen 12-vuotias tyttö. Minulla on luokallani hyviä kavereita ja tykkään olla bestikseni ja kahden muun tytön kanssa. (Nämä kaksi tyttöä ovat keskenään bestiksiä.) Aina kun oma bestikseni on pois, olen hieman yksinäinen. Yleensä toinen näistä toisista tytöistä on mukava minulle, mutta välitunnilla hän on joskus kuin eri tyyppi. Hän ja hänen bestiksensä saattavat vain kävellä minun ohitseni tai juosta karkuun tai mulkaista minua. Minusta myös tuntuu joskus, että kukaan ei halua olla kanssani. Mitä minun pitäisi tehdä?
Ihana kuulla, että sinulla on bestis ja sen lisäksi muitakin kavereita. Oman bestiksen ollessa poissa seurasta olo voi tuntua yksinäiseltä. On kurjaa, jos kaverit juoksevat karkuun, kävelevät ohitse kuin ei olisi olemassakaan tai mulkoilevat. Se ei ole kaverimaista käytöstä vaan kiusaamista! Kerro asiasta bestiksellesi ja miettikää, miten voisitte ottaa asian puheeksi kahden muun kaverinne kanssa. Ehkä he eivät ole tulleet ajatelleeksi, että heidän käytöksensä loukkaa ja satuttaa.
En usko, että kumpikaan heistä haluaisi olla sinun asemassasi, kun oma bestis on poissa. Se, että kohtelee muita huonosti, ei tee meistä vahvoja vaan usein kiusaaminen ja ikävä käytös kuormittaa omaa olemista ja vaikuttaa negatiivisesti siihen, miten ajattelemme itsestämme.
Mikäli ette kaveriporukalla saa asiaa kuntoon, pyytäkää aikuisen apua asiassa. Koska sinulla on välillä olo bestiksestäsi huolimatta, ettei kukaan halua olla sinun kanssasi, toivon, että kerrot olostasi jollekin luotettavalle aikuiselle ja pyydät apua asian tuumailuun. On hyvä miettiä, millaiset asiat saavat olon aikaan ja miksi. Myös kiusaamiskokemukset tai ulkopuoliseksi jääminen ovat asioita, joita on hyvä käsitellä keskustellen aikuisen kanssa.
Toivottavasti saatte ystävyyssuhteet kuntoon ja ulkopuolelle jättämistä ei enää tapahdu!
Vastaus on julkaistu Koululainen 4/2024 -lehdessä.
Lue lisää Helppiksen vastauksia täältä.
Kommentit
Oma kommentti