Olen 12-vuotias, 150 cm pitkä ja painan noin 28 kg. Olenko normaali? Minua vaivaa yksi asia, josta on vaikea puhua kellekään. Aina, kun olen menossa syömään, niin ruuan haju saa minut voimaan pahoin, vaikka olisi nälkä. Joudun pakottamaan itseni syömään. Syön ihan normaalisti, en liikaa enkä liian vähän. Syömisen jälkeen alan voida pahoin ja ruoka nousee oksennuksena ylös tai sitten tulee muuten ulos. Minulla on usein kova nälkä, mutta syöminen tuntuu hankalalta. Olen käynyt allergiatesteissä ja sairaalassa, mutta mitään ei näy, eikä asialle voi tehdä mitään. Minulla on ollut lääkkeet, jotka eivät auttaneet yhtään. Suustani tulee myös sellaista röyhtäysmäistä nikottelua, joka tulee muutaman sekunnin välein ja kestää jopa 20 minuuttia. Näytän omasta mielestä aika hoikalta, mutta jalat näyttävät lihavilta. Harrastan taitoluistelua, tanssia ja venyttelyä aktiivisesti, joten en usko tämän johtuvan liikkumattomuudesta tai huonosta ruokavaliosta. Tarvitsen pian apua, en oikeasti kestä enää. Olen yrittänyt kirjoittaa tänne usein, mutten ikinä ole saanut vastausta.
Emppa
Vastaus:
Olet mielestäni hyvin hoikka. Taitoluistelussa se kaiketi on tavallista. Vaikka tiedät olevasi hoikka, kerrot jalkojen näyttävän lihavilta. Näin on vain sinun katseessasi. Olet todella hoikka. Toivon, että kerrot ajatuksistasi kotona, valmentajalle luistelussa ja terveydenhoitajallesi. Kerrot syöväsi sopivasti. Voi olla, että syöt hajua vastaan taistellen riittävästi, mutta oksennat ruoan eli et syö riittävää määrää. Ruoan tarkoituksena on jäädä kehon sisälle ja hajota siellä osiksi ja kulkeutua kehon eri osiin, jotta kroppa ja mieli voisivat hyvin.
Syöt joitakin lääkkeitä, mutta en tiedä, mitä tarkoitusta varten ne on määrätty. On siis vaikeaa sanoa, mistä tilassasi on kyse.
Toivon koko sydämestäni, että puhut asiasta kotona, valmentajalle ja kouluterveydenhoitajalle. Oksentaminen ei ole terveellistä ja sillä on monenlaisia haitallisia vaikutuksia hyvinvoinnille ja terveydelle. Samoin ajattelen, että kenties et näe kehoasi ”oikein”, sellaisena kuin se on, vaan näet sen jotenkin isompana. Koska pyydät apua ja kerrot voivasi huonosti, toivon sinun noudattavan ohjettani. Kerro kirjoittamistasi asioista vanhemmillesi tai muulle luotettavalle aikuiselle. Jos puhuminen tuntuu vaikealta, merkkaa lehdestä kysymyksesi ja anna se aikuisille luettavaksi. On tärkeää, että saat asiaan apua pikaisesti!
Kommentit
Oma kommentti