Punastuminen 11/11

Olen 13-vuotias tyttö. Minulla on ollut noin kahden vuoden ajan ongelmana kainaloiden liikahikoilu ja punastuminen. Ne ovat varmasti jännittämisen ja stressin oireita, sillä hikoilua ja punastumista ei esiinny kotona. Punastuminen ei ole niin suuri ongelma. Uskon, että se lakkaisi, jos saisin hikoilun loppumaan. Nyt ei puhuta pienestä vaivasta, vaan oikeasta ongelmasta. Käytän vain valkoisia huppareita, sillä hikiläikät eivät yleensä näy niissä. Olen koittanut tavallisia antiperspirantteja, Triple Dryta, Absolute Torria. Kun mikään ei toimi, alkavat vaihtoehdot olla lopussa. Olen yrittänyt  uskotella itselleni, ettei koulussa ole mitään jännitettävää, mutta se ei auta. Oudointa on, että stressihikoilua tapahtuu, vaikka tiedän olevani koulussa täysin oma itseni, eikä minulla ole muita ongelmia. Minulla on paljon kavereita ja muuten hyvä itseluottamus. Voiko olla, että jännitän jotain asiaa koulussa ja muuallakin tietämättäni? On epäreilua, että muut voivat laittaa nättejä vaatteita, mutta minä pukeudun aina samoihin huppareihin. Tiedän että on olemassa erilaisia lääkkeitä, pistoksia, vyöhyketerapiaa… Mutta etenkin noissa lääkkeissä on sanottu olevan urheilusuoritusta heikentäviä vaikutuksia, ja olen yleisurheilija, joten se ei tule kysymykseen. Osaisitko mitenkään auttaa?
Mortified

Vastaus:
Vaivasi kuulostaa hurjalta. Ei sinällään hikoilu, vaan se, millaisia tuntemuksia ja ajatuksia se sinussa herättää. Kaikkein kurjimmalta minusta tuntuu se, että olet 13-vuotias ja olet yksin selvittänyt hoitovaihtoehtoja ja olet vaivasi kanssa yksin. Tukeudu asiassa vanhempiisi tai kouluterveydenhoitajaan ja pyydä heiltä apua. Kerro kirjoittamasi kirjeen sisältö heille, jotta he ymmärtävät asian vaivanneen sinua pitkään ja tuottavan sinulle tuskaa.

Urheilusuorituksen heikentymisestä en osaa sanoa mitään. Mitään lääkkeitä ei tule ottaa lapsena ilman, että lääkäri on määrännyt ne, ja että vanhemmat ovat asiasta tietoisia. Asioiden syy tulee selvittää ennen hoitoja. Tutkimukset ja hoidot maksavat.

Punastuminen on minusta turhaan noloiltu juttu. Se tekee meistä jotenkin ”suloisia”. Punastumme innosta, jännityksestä, ujoudesta, kun asiat ovat meille tärkeitä tai kun tulemme näkyviksi muille. Kaikki syyt ovat hyviä sekä tärkeitä, ja kyllähän ne saavat näkyä. En tiedä, miksemme saisi näyttää, että meitä ujostuttaa tai jännittää.
Valitettavasti en osaa auttaa sinua millään taikakonstilla, joka poistaisi hikoilun ja punastumisen. Voimia ja jaksamista sinulle!