Syömishäiriö 3/12

1. Tarkkailen paljon syömisiäni ja olen siitä huolestunut. Onko normaalia, että joka ruoalla katson, että syön lautasmallin mukaisesti? Onko kyseessä jonkinlainen syömishäiriön sukulaistauti? 2. Menkkani ja rintojen kasvu eivät ole alkaneet. Yritän epätoivoisesti etsiä tietoa normaaliudestani ja etsin isommista siskoistani kuvia, joissa näkyy heidän rintansa minun ikäisenä! Onko minulla syytä olla huolestunut itsestäni? Rinnanympärykseni on 75 cm. Kaipaan kovasti vastausta!
epätoivoinen

Vastaus:
1. Lautasmallin mukaan syöminen on hyvä tapa. Kun syömiseen alkaa kiinnittää liikaa huomiota tai syöminen ohjaa arkea, pitää asiasta jutella vanhempien kanssa. Terveellinen ja monipuolinen ruokailu on hyvä ja järkevä tapa. Koska olet huolissasi tarkkailustasi, juttelisin asiasta vanhempien kanssa. Ei syömisestä pidä tehdä tarkkailua.

2. Seuraava kysymyksesi liittyy minusta samaan asiaan. Saatat olla melko epävarma itsestäsi ja omasta ulkonäöstäsi. Koetkohan jonkinlaisia ulkonäköpaineita, tai onko sinulla olo, että et kuulu porukkaan tai ole ”tavallinen ikäisesi nuori”. Ehkä siksi mietit niin kovasti syömiseen liittyviä asioita ja ulkonäköäsi.

Rinnat kasvavat ja kehittyvät ihmisillä kovin eri ikäisinä. Rinnat kasvavat suunnilleen ikävuosien 10–16 välillä. Menkoilla on sama juttu. Useimmilla kuukautiset ovat alkaneet 16 vuoden ikään mennessä, joten odottele rauhassa. Jos kuukautisia ei tuohon ikään mennessä ole kuulunut, kannattaa käydä juttelemassa terveydenhoitajan tai lääkärin kanssa. Jokainen kehittyy omalla aikataulullaan ja jokainen on ainutkertainen ja upea. Sinäkin olet. On tärkeää oppia löytämään itsestään hyviä puolia ja pitää itsestään. Muidenkin on helpompi pitää sinusta, jos itse arvostat sitä, kuka olet. Sinä olet uniikki. Sinua on vain yksi – ajattele miten harvinainen olet.

Koska asiat huolettavat sinua ja epäilet, onko toimintasi ok, toivon, että kerrot huolistasi kotona tai koulussa terveydenhoitajalle. Usein asioiden sanominen ääneen helpottaa paljon ja asioille löytyy järkevät mittasuhteet. Älä jää yksin miettimään, mikä on ok ja mikä ei, vaan pyydä rohkeasti apua ja tukea aikuisilta. Et ole mitenkään epätoivoinen, vaan rohkea, koska uskalsit pyytää apua. Tsemppiä!