Mulla olisi yksi ongelma. Mä valehtelen ihan hirveästi. En tarkoita perustekosyitä, vaan olen kietonut itseni oikeaan valheiden verkkoon. Valehtelen, että mulla olisi iskällä kaikkea kivaa; hevonen, kani, kivat sisko-, äiti-, ja velipuolet yms. Olen yrittänyt lopettaa valheet esim. laittamalla nuo tyypit muuttamaan Ruotsiin ja kuolemaan yms. Sitten kun kaverit pyysivät kuvia niistä henkilöistä, etsin kuvat vain netistä. Olen yrittänyt selittää kamuilleni, että kaikki oli vain valhetta, mutta he eivät usko.
Vastaus:
Hienoa, että kirjoitit kirjeen. Se jo osoittaa, että valehtelu on raskasta, etkä halua enää toimia kuten aikaisemmin. Valehtelun saa loppumaan vain lopettamalla ja myöntämällä, että on valehdellut systemaattisesti ja pitkään. Eikä se välttämättä ole helppoa!
Ensin kannattaa ehkä miettiä, mikä on valhetta ja mikä totta. Sitten miettiä, miksi on halunnut muuttaa totuutta. Mitä valheet ovat tuoneet elämääsi lisää ja miksi olet tarvinnut valehtelua? Saatat huomata, että kaipaat jotakin.
Kerro ensitilassa valheistasi äidillesi tai jollekin luotettavalle aikuisille. Voi olla, että joudut kohtaamaan muutaman kummastuneen kommentin ja jopa kiukkua, mutta varmasti jokaista harmittaa kuulla iso kasa valheita. Uskalla paljastaa salaisuutesi. Sinulle tulee parempi olo. Pyydä kavereiltasikin anteeksi valheita. Siinä tarvitset varmasti aikuisten apua ja tukea. Koulukuraattorin tai -psykologin kanssa asiasta jutteleminen voisi olla myös hyödyllistä.
Aloita sinnikkäästi totuuden puhuminen. Älä enää kerro yhtäkään valheellista tarinaa elämästäsi, vaikka ajattelisitkin sen kuulostavan paremmalta kuin arkinen totuus.
Kommentit
Oma kommentti