Hevosen omistamiseen liittyy paljon niin riemua ja onnenhetkiä kuin suurta suruakin. Sen tietää 25-vuotias Aada Lätti, joka on ollut hulluna hevosiin pienestä asti.

– Lapsuuden naapurini ja paras ystäväni harrasti ratsastusta, joten minäkin halusin tallille mukaan. Olin tuolloin vasta 6-vuotias, Aada kertoo.

Oikean tallin lisäksi hän viihtyi netin virtuaalitallisivustoilla ja hevospalstoilla. Vuonna 2011 Aada perusti Aadan hevoselämää -bloginsa, jossa hän kertoi harrastuksestaan.

– Olen nopea innostumaan uusista asioista, mutta yleensä innostus myös lopahtaa nopeasti. Ajattelin, että en jaksa pitää blogia kovin pitkään, Aada muistelee.

Innostus kuitenkin säilyi odotettua pidempään, ja Aadan blogista tuli suosittu. Tekstien rinnalle hän alkoi tehdä videoita.

– Aluksi latasin videoita Youtubeen, jotta sain ne liitettyä blogiini. Vuonna 2016 ajattelin, että videoistani voisivat nauttia muutkin kuin blogini lukijat.

Nykyään Aadalla on Youtubessa liki 23 000 tilaajaa. Suosiosta huolimatta Aada haluaa pitää tubettamisen kivana harrastuksena, jota hän tekee päivätyönsä ohella.

Raskas päätös

Ratsastusharrastuksessa kaikkein tärkeintä on se, että hevonen on kunnossa ja voi hyvin.

Viime keväänä Aadaa kohtasi suuri suru, kun hänen hevosensa Marocco eli tuttavallisemmin Maco jouduttiin lopettamaan.

– Macolla oli kimosyöpä, jota ei saatu hoidoista huolimatta kuriin. Lopettaminen oli ainoa oikea päätös, jotta se ei joutunut kärsimään kivuista, Aada kertoo.

Vaikka tilanne oli Aadalle raskas, hän halusi kertoa siitä seuraajilleen avoimesti, sillä rakkaasta ratsusta luopuminen on ikävä mutta luonnollinen osa harrastusta.

– En kuitenkaan kertonut asiaa julkisesti ihan heti, sillä halusin keskittyä täysillä Macoon sen viimeisinä päivinä.

Kun Aada paljasti asian, seuraajat jakoivat surun ja lähettivät hänelle Youtubessa ja Instagramissa yli 4 000 tsemppikommenttia.

”Maco oli elämäni hevonen”

Aadan ja Macon yhteinen matka alkoi vuonna 2017, jolloin hevonen saapui Suomeen Saksasta.

– Macolla oli suuri sydän, ja se oli maailman ihanin hevonen. Se oli seurallinen ja kiinnostunut ympärillä tapahtuvista asioista.

Maco rakasti erityisesti hyppäämistä.

– Maco yritti aina mennä esteelle, vaikka emme sillä kertaa olisi olleet hyppäämässä esteitä, Aada nauraa.

– Maco rakasti myös omenia, mutta sokeripaloista se ei tykännyt, vaan sylki ne aina pois.

Macon ohella Aada on ratsastanut säännöllisesti myös muilla hevosilla, joten tärkeä harrastus ja videoiden tekeminen jatkuvat tulevaisuudessakin.

Vaikka ratsukon yhteinen taival katkesi ennenaikaisesti, muistot yhteisistä hetkistä säilyvät Aadan mielessä ikuisesti. Kun suru vähitellen helpottaa, rakasta nelijalkaista ystävää voi muistella kiitollisena ja hymyssä suin.

– Tiedän jo nyt, että Maco oli elämäni hevonen.

Juttu on julkaistu Koululaisessa 6/2020