Gibraltarin berberiapinat – Apinoiden valtakunta vuorella

Näkymä vuorelta on huikea, se kantaa meren yli Afrikan rannikolle asti. Espanjan etelärannikolla sijaitsevaa Gibraltarin niemeä hallitsevat britit, mutta korkealla vuorella on uhanalaisten berberiapinoiden paratiisi. Apinat saavat viettää rentoa elämää ilman vihollisia, ja ruokintapaikoilla riittää aina syötävää.

Vuorella elävien apinoiden, eli magottien, alkuperä on arvoitus. Apinoita on asunut vuorella jo satoja vuosia, mutta kukaan ei tiedä miten ne ovat sinne tulleet. Vanhan tarun mukaan englantilaiset joutuisivat luopumaan Gibraltarista, jos magotit häviäisivät. Siksi toisen maailmansodan aikana Winston Churchill määräsi, että apinoita oli tuotava Afrikasta lisää.

Turisteihin berberiapinat ovat vuosikymmenten saatossa tottuneet. Ihmiset nousevat vuorelle, apinoiden valtakuntaan joko kaapelihissillä, kävellen tai turistikierroksen minibussilla.

Taitavia ruokarosvoja

Useimmille apinoille on annettu nimet. Dana on helppo tunnistaa sen pyöreästä ulkomuodosta. Dana on usein rappusilla odottamassa turisteja, sillä se on herkkusuu. Apinat osaavat näpistää ruokaa laukuista ja etenkin Dana taitaa ”näännyn nälkään”-ilmeen.

Vierailijat eivät kuitenkaan saa ruokkia apinoita. Apinan näkökulmasta ihminen alistuu luopuessaan omasta ruoastaan. Berberiapinoilla on tarkka arvojärjestys, eivätkä alempiarvoiset koskaan vie korkeammassa arvossa olevien ruokia. Jos turistit jakelevat herkkuja, apinat oppivat näpistelemään entistä enemmän.

Vuorella elävistä apinoista vanhin on 29-vuotias Margarita. Apinalauman isomummu nauttii kaikkein eniten rauhasta ja hiljaisuudesta. Vanha ja viisas Margarita tietää kaiken tarvittavan ja tuntee turistien tavat. Ihmiset eivät sitä juuri kiinnosta. Monet muut apinat tallustelevat turistien ympärillä ja tuntuvat suorastaan poseeraavan kameroille.

Gibraltarilla berberiapinat elävät usein pitempään kuin lajitoverinsa Pohjois-Afrikan Marokossa ja Algeriassa, joissa luonnonolot voivat olla karut. Gibraltarilla elävät naaraat voivat helposti saavuttaa 30 vuoden iän. Urokset saattavat elää 25-vuotiaiksi.

Houkuttelevat ruokapaikat

Goldien kullanhohtoinen turkki kimaltaa auringossa. Apina on 13-vuotias ja perinyt korkean arvoaseman emältään. Goldien voi tavata aamuisin ruokintapaikalla.

Ruokaa on tarjolla aina samoissa paikoissa, jotta apinat pysyttelisivät ihmisten toivomilla alueilla. Tarjolla on hedelmiä ja vihanneksia. Apinoiden herkkua ovat myös lehdet, juuret sekä erilaiset vuoren rinteiltä löytyvät kasvit.

Nuoret pikkuapinat loikkivat puiden oksilla kuin pienet väkkärät. Pepsillä on usein seuranaan yksi tai useampi nuori apina. Pepsi on 19-vuotias naaras, joka on ehtinyt synnyttää jo neljä poikasta peräkkäisinä vuosina. Sen vasemmassa korvassa on pureman jälki, sillä toisinaan berberiapinat selvittelevät välejään kiivaasti. Turistin ei kannata tehdä lähempää tuttavuutta apinoitten kanssa, sillä magotit eivät perusta ihmisten silittely-yrityksistä.

Matriarkka Matilda

Gregory, 16-vuotias uros, on muuttanut ylös vuorelle 200 metriä alempana elävästä laumasta. Uroksella on korkea arvoasema. Sen voi havaita ruokailutilanteessa: alempiarvoiset odottavat vuoroaan kärsivällisesti. Urokset saattavat joskus taistella asemastaan voimakeinoin haastamalla ylempiarvoisia lajitovereitaan.

Apinat elävät 7–40 yksilön laumoissa. Urokset voivat joskus vaihtaa laumaa, mutta naaraat elävät koko elämänsä samassa laumassa. Ne perivät arvoasemansa omalta emältään.

Kaapelihissin läheisyydessä elävän lauman korkea arvoisin naaras on 26-vuotias Matilda. Matriarkka Matilda nauttii muiden apinoiden suuresta kunnioituksesta.

On hienoa, että Matilda ja muut berberiapinat suvaitsevat alueellaan vierailevat uteliaat turistit. Vaikka magotit vaikuttavat hyvin rauhallisilta, on turistin syytä kunnioittaa apinoita. Katsoa saa, mutta ei koskea!