Taavetti (vas.) ja Paavo käyvät kuudetta luokkaa Oulunkylän ala-asteen koulussa. He lähtivät selvittämään, mitä eduskunnassa tehdään.
Arkadianmäellä sijaitseva iso, harmaa kuutio rappusineen ja pylväineen on tuttu näky televisiosta. Eduskuntatalossa päätetään Suomen asioista, sillä 200 vaaleilla valittua kansanedustajaa kokoontuu siellä keskustelemaan ja äänestämään muun muassa rahankäytöstä ja laeista.
Aurinkoisena perjantaina kymmenisen ihmistä seisoo rappusilla käsissään Me emme vaikene -banderolli. He vastustavat rasismia, josta on keskusteltu tänään eduskunnassa. Eräs nainen kirjoittaa katuliiduilla asfalttiin viestiä Suomen perustuslain kuudennesta pykälästä, jossa todetaan kaikkien olevan yhdenvertaisia taustasta huolimatta ja muistutetaan siitä, että lasten tulisi saada päättää omista asioistaan.
Koululaisen toimittajat Paavo Fagerlund, 12, ja Taavetti Härkönen, 12, kiipeävät Eduskuntatalon rappusia. He ovat tulleet ottamaan selvää, mitä eduskunnassa tehdään. Päästyään turvatarkastuksen läpi heidät ottaa vastaan eduskunta-avustaja Johanna Mantere, joka johdattaa kaksikon kokoushuonesokkelon läpi oikealle ovelle.
– Tuossa on Hjallis Harkimo! Taavetti hihkaisee tunnistaessaan lasiseinän takaa tutun kansanedustajan.
Johannan nopeat askeleet kiitävät kuitenkin seuraavalle ovelle, jonka edessä poikia on vastassa liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist. Kättelyjen jälkeen pojat ohjataan suuren neuvottelupöydän toiselle puolelle ja Sandra istahtaa toiselle.
– Miltä tuntuu olla ministeri? Paavo kysyy.
– Tuntuu jännittävältä, mutta kivalta, kun voi päättää tärkeistä asioista. Joskus on tosi kiire, joskus taas on sellaisia tilanteita, että en ihan tiedä, mistä kaikista asioista minun pitäisi edes päättää, Sandra toteaa hymyillen.
Ministeri Sandra Bergqvist on toisen kauden kansanedustaja.
Mitä eduskunnassa tehdään?
Paraisilta kotoisin oleva Sandra on kansanedustajana konkari, sillä hän nousi eduskuntaan kevään 2019 vaaleissa. Ministerinä hän on vielä uuden edessä, sillä hallitus nimitettiin kesäkuun lopussa juuri ennen kesälomia, ja oikea työ on vasta alkamassa.
– Opin joka päivä jotain uutta. Tällä viikolla olen perehtynyt nuorisotoimintaan ja Olympiakomiteaan. Eilen meillä oli hallituksen kanssa iltakoulu, joka on tavallaan kokous illalla. Juttelimme siellä erilaisista asioista, ja jokainen ministeri kertoi, mitä hän tällä hetkellä tekee, Sandra kertoo.
– Iltakoulussa oli tosi kuuma ja aika ahdastakin. Vaikka olemme eri mieltä asioista, kaikesta on tärkeä keskustella.
Hallitus muodostetaan yleensä eduskuntavaalien jälkeen. Silloin vaalien suurin puolue kutsuu muita puolueita neuvottelemaan hallitusohjelmasta. Tänä keväänä suurin oli kokoomus, ja hallitus muodostettiin lopulta kokoomuksen, perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja RKP:n kesken. Sandran puolue on Suomen ruotsalainen kansanpuolue eli RKP. Muut puolueet – SDP, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja Hjalliksen Liike Nyt – muodostavat opposition, jonka tehtävänä on kyseenalaistaa hallituksen päätöksiä ja tuoda esiin vaihtoehtoja.
Ministeri Sandra herää joka aamu kuudelta lenkille. Toimittajaduo ei pidä aikaisista aamuista.
Ratsastava poliisi
– Halusitko jo lapsena ministeriksi? Paavo tiedustelee.
– En, silloin halusin olla poptähti, ratsastava poliisi tai opettaja. Mutta en osaa laulaa, joten poptähteys kaatui siihen, eikä minusta tullut ratsastavaa poliisia eikä opettajaakaan, Sandra sanoo.
– Lapsena olimme aina pelaamassa jalkapalloa välitunneilla, eli jos olisin silloin saanut ministerin vallan, olisin halunnut tehdä välitunneista pidempiä.
– Kuulostaa hyvältä, Paavo myöntää.
Ministerin avustaja Johanna kierrättää Taavettia ja Paavoa ympäri Eduskuntataloa. Pojat oppivat, että talo on rakennettu mahdollisimman symmetrisesti ja että sieltä lähtee monta salakäytävää.
Liikunta on Sandran sydäntä lähellä. Ministerinä hän haluaa vaikuttaa siihen, että kaikki liikkuisivat riittävästi päivän aikana.
– Yksi tärkeä tavoite minulla on: että jokaisella lapsella olisi joku harrastus, josta hän tykkää.
Taavetti haluaa tietää, paljon ministeri saa palkkaa.
– Oi, hyvä kysymys! Ministerin palkka on noin 11 000 euroa ja sen lisäksi saan puolet kansanedustajan palkasta, joka on noin 6 600 euroa. Eli yhteensä saan palkkaa noin 14 000 euroa.
– Ookoo, Paavo huokaa huuli pyöreänä, mutta Sandra jatkaa:
– Puolet palkastani menee veroihin. Se on tietysti hyvä asia, sillä verorahoilla pystymme tarjoamaan kouluja, terveydenhuoltoa, kirjastoja ja esimerkiksi tukemaan harrastustoimintaa.
Eduskunnan täysistuntosaliin saavat astua sisään vain kansanedustajat. Sen sijaan lehtereiltä kaikki voivat käydä seuraamassa kokouksia. Täysistuntosalissa puhetta johtaa puhemies.
Nelli-kissan yöt
Sandran työpäivät ovat melkoisen pitkiä. Edellisenä päivänä hän on herännyt kuudelta ja käynyt juoksulenkillä. Ensimmäinen kokous oli puoli yhdeksältä ja viimeisen palaverin jälkeen hän oli kotona puoli yhdeksältä illalla. Sen jälkeen oli vielä Teams-kokous, joka kesti kymmeneen asti.
– Tänään heräsin taas kuudelta ja kävin lenkillä. Ensimmäinen palaveri alkoi puoli kahdeksalta, mutta tämän haastattelun jälkeen alkaa viikonloppu.
Sandralla on kolme tytärtä, jotka ovat 5-, 8- ja 11-vuotiaita. Pitkinä työpäivinä yhteydenpito hoidetaan videopuheluilla.
– Minulla on vähän ikävä heitä ja heillä on vähän ikävä minua, mutta tyttöjen mummi on heidän kanssaan.
Arvokkaassa valtiosalissa on hyvä antaa haastatteluja. Sieltä löytyivät myös eduskunnan puhemiehinä toimineiden presidenttien rintakuvat.
Haastattelun jälkeen Sandra lähtee Paraisille päästämään mummin viikonlopunviettoon. Lasten lisäksi kotona odottaa myös uusi perheenjäsen, pieni kissanpentu Nelli. Sandran tavoitteena on herätä seuraavana päivänä vasta seitsemältä tai kahdeksalta, mutta Nelli saattaa olla asiasta eri mieltä.
– Päivällä Nelli nukkuu, mutta öisin se viuhuu joka puolella.
Eduskunta-avustaja Johanna lähtee kierrättämään Paavoa ja Taavettia eduskunnan sokkeloisille käytäville. Kun täysistuntosali äänestysnappeineen ja valtiosali komeine ovineen ja pysteineen on tarkastettu, on toimittajakaksikko myös valmiina viikonlopunviettoon.
– Mutta käydäänhän ensin hampurilaisilla? pojat varmistavat.
Juttu on julkaistu Koululainen 10/23 -lehdessä.
Kommentit
Oma kommentti