Mäkihyppy on hurja harrastus

Jäinen latu kimmeltää keskellä kohtalaisen jyrkkää alamäkeä. Mäen yläpäässä 7-vuotias Aatami Heinonen työntää puukaiteista vauhtia, ottaa laskuasennon ja viilettää suksilla mäkeä alas. Mäen keulalla hän ponnistaa ilmaan ja liitää suksiensa varassa eteenpäin. Juuri se hetki on Aatamin mielestä lajin ykkösjuttu.

– Parasta on se, että pääsee lentämään!

Ylöjärvellä asuva Aatami innostui mäkihypystä toissa kesänä, jolloin Tampereen keskustassa järjestetyssä tapahtumassa pääsi tutustumaan eri urheilulajeihin. Lajina mäkihyppy saattaa vaikuttaa vai­kealta, mutta sitäkään ei onneksi tarvitse aloittaa suoraan huipulta.

– Ensin harjoitellaan mäenlaskua ja laskuasentoa. Vasta sen jälkeen hypätään, ja hyppääminen aloitetaan pienestä mäestä, jossa aluksi harjoitellaan ponnistamista.

Kesällä muoville

Mäkihypyn talvikausi kestää niin kauan kuin maassa on tarpeeksi  lunta. Harrastajien onneksi hyppääminen ei rajoitu pelkästään talveen.

– Kesällä hyppäämme muovi­mäestä. Suurin ero lumeen verrattuna on se, että muovimäki ei luista ihan niin hyvin, Aatami sanoo.

Keväällä ja syksyllä mäkihyppääjät voivat treenata sisäharjoituksissa esimerkiksi ponnistusvoimaansa.

Ensimmäisistä harjoituksista lähtien Aatamille oli selvää, että hän haluaa kilpailla lajissa. Kisamatkat ovat vieneet hänet muun muassa Jyväskylään ja Sotkamon Vuokattiin. Seuraavana vuorossa ovat kisat oman seuran hyppääjien kesken.

– Kisasuorituksen arviointiin vaikuttaa sekä hypyn pituus että tyylikkyys, Aatami kertoo.

Pelko pois

Maailman parhaiden mäkihyppääjien vauhti voi suorituksen aikana olla yhtä nopea kuin autolla, ja mittaa hypylle voi kaikkein suurimmista mäistä kertyä yli 200 metriä. Vaikka Aatami hyppää vielä pienestä mäestä, suoritus saattaa ulkopuolisen silmin näyttää hurjalta.

Aatami vakuuttaa, että häntä hyppääminen ei pelota.

– Ensimmäisen hypyn kohdalla voi vähän jännittää, mutta kun vaan rohkeasti hyppää, jännitys häviää.

Aatami vilkaisee vieressä seisovaa korkeampaa hyppytornia, jonne hän siirtyy, kun tekniikka on ensin hiottu kuntoon pienessä mäessä.

– Odotan jo, että pääsen hyppäämään sieltä!

Juttu on julkaistu Koululainen 3/2021 -lehdessä.