Mikael Gabriel ryhtyi koulukiusaajaksi, koska ei keksinyt muuta tapaa puolustautua. Nykyään hän kuitenkin tietää, että ei ole koskaan oikein olla kenellekään ilkeä.

Mikael Gabriel katuu kiusaamista – Oletko sinä kiusaaja?

Kiusaaminen tuntuu pahalta, sen tietää jokainen. Kuka siis oikein kiusaa, ja miksi? Mikael Gabriel kertoo oman tarinansa.

Mikael Gabrielilla on kokemusta niin kiusatun kuin kiusaajankin kengissä olemisesta.

– Minua kiusattiin ala-asteella, joten uuteen kouluun siirtyessäni päätin ottaa kiusaajan aseman, jotta en olisi enää itse maalitauluna. Kadun sitä päätöstä loppuelämäni.

Omien tekojen kohtaaminen ei ole ollut Miklulle helppoa. Räppäri päätyi muutama vuosi sitten keikalle kouluun, jossa eräs opettaja tuntui heti tutulta.

– Heti, kun se kertoi pelanneensa mun kanssa samassa salibandyjengissä, muistin kaikki ne kerrat, kun olin haukkunut ja kiusannut sitä jätkää, artisti kertoo katuvana.

– Meidän joukkue koostui silloin tosi urheilullisista tyypeistä, mutta tämä kaveri oli erilainen. Emme antaneet hänen koskaan unohtaa, että hän oli joukkueen heikoin lenkki, vaikka hän rakasti salibandya siinä missä me muutkin.

Vaikka Mikael pyysi vanhalta joukkuetoveriltaan anteeksi, hän tietää, etteivät kiusaamisen jättämät haavat parane ehkä koskaan. Tapaaminen jätti jäljen myös räppäriin itseensä.

– Se voi olla, että mulla on jopa vielä huonompi fiilis kuin hänellä nykyään. Mä joudun elämään sen tiedon kanssa, että olen tehnyt toiselle jotain tällaista.

Juttu on julkaistu Koululaisessa 1/2017.

Tunnistatko kiusaamisen?

Jos vastaat edes yhteen seuraavista kysymyksistä kyllä, saatat olla jollekulle anteeksipyynnön velkaa.

  1. Jääkö joku luokaltasi toistuvasti yksin?
  2. Onko joku pahoittanut mielensä useasti seurassasi?
  3. Onko aikuinen keskustellut kanssasi jostain, mitä pidit itse pilana?
  4. Oletko jättänyt kertomatta kiusaamisesta aikuiselle?

koululaisia

Kiusaajasta kaveriksi

Kiusaaja tuomitaan helposti ilkeäksi tai pahaksi ihmiseksi, vaikka ihmisen sijaan parantamisen varaa olisi käytöksessä. Kiusaajan roolin ei tarvitse olla pysyvä.

Mikäli tapanasi on hakea huomiota ilkeilemällä, harkitse, josko valitsisit tällä kertaa hauskuuttajan tai luotettavan ystävän roolin.

Kuka kiusaa?

– Usein kuvitellaan, että kiusaaja on vaikeista taustoista tuleva räyhääjä, joka purkaa ilkeilemällä omaa huonoa itsetuntoaan, kertoo kiusaamisen vastaisen KiVa Koulu -ohjelman erityisasiantuntija Elisa Poskiparta.

Joskus näin onkin, mutta moni kiusaaja osaa halutessaan olla myös hauska ja kiva kaveri. Etenkin kotona kiusaaja voi olla täysin erilainen kuin koulussa, ja siksi vanhempien voi olla vaikea uskoa, että oma kohtelias ja iloinen lapsi voisi kiusata muita. Kiusaaja onkin usein suosittu oppilas, jolla on paljon kavereita. Suosio ei kuitenkaan tarkoita tykkäämistä, sillä kiusaaja on harvoin luotettu sydänystävä. Kiusaajan kaverina halutaan ehkä saavuttaa suosiota tai välttyä itse kiusatuksi tulemiselta.

Kun kaikki muutkin…

Joskus kiusaamisessa on mukana kokonainen ryhmä, josta yksi tyypillisesti aloittaa kiusaamisen. Muut saattavat kannustaa kiusaajaa sanoilla tai naurulla. Vaikka kiusaajia olisi vain yksi, paikalla on usein myös hiljaisia hyväksyjiä, jotka eivät tuomitse tilannetta.

Joskus kiusaaminen voikin tuntua lähes sallitulta, kun kaveri tai ”kaikki muut” osallistuvat siihen.

– Moni lapsena tai nuorena kiusannut toteaakin aikuisena toivovansa, että joku olisi puuttunut tilanteeseen ja käskenyt lopettamaan, asiantuntija Elisa Poskiparta kertoo. Kiusaamiseen puuttuminen vaatii rohkeutta, ja usein helpoin ja tehokkain keino onkin kertoa tilanteesta luotettavalle aikuiselle. Kiusaavasta kaverista kertominen voi tuntua hankalalta, mutta teet samalla palveluksen myös kiusaajalle.

Vaikka kiusaamalla voi saavuttaa suosiota koulussa, ei sitä arvosteta aikuisena. Kannattaa pitää mielessä, että voit kohdata kiusaamasi ihmisen myöhemmin esimerkiksi työelämässä.

Miten pyytää kunnolla anteeksi?

Jos olet toistuvasti pahoittanut kaverin mielen leikillä tai tarkoituksella, vilpitön pahoittelu on tarpeen.

Muista, että ihmiset ovat erilaisia. Sama vitsi, jonka yksi kuittaa leikkinä, voi tuntua toisesta todella pahalta.

Pelkkä anteeksipyyntö jää helposti sanahelinäksi. Jos siis tiedät tai edes epäilet kiusanneesi tai loukanneesi kaveria, toimi sen sijaan seuraavasti:

  • Myönnä ääneen, mitä olet kiusatulle tehnyt.
  • Lupaa, ettet toimi enää samoin.
  • Jos tilanne tuntuu kasvotusten vaikealta, kirjoita kirje tai lähetä viesti. Muista kuitenkin, että ilmeet ja eleet kertovat varmemmin sinun olevan tosissasi.

Lisätietoa koulukiusaamisesta löydät osoitteesta www.kivakoulu.fi.

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti