Kun tubettaja Nelli Orell oli 12-vuotias, hän piirsi 400-sivuisen sarjakuvakirjan. Jo tuolloin hänen salaisena haaveenaan oli julkaista jonakin päivänä ihan oma kirja. Heinäkuussa kuusi vuotta kypsytelty unelma kävi toteen, kun nyt 18-vuotiaan Nellin Luova kirjani -teos julkaistiin.
– Tykkäsin lapsena kirjoista, joita sai itse täyttää, mutta mikään niistä ei koskaan miellyttänyt minua täysin. Omasta kirjastani saatoin tehdä juuri sellaisen, jonka olisin pienenä halunnut, Nelli kertoo.
Kirjassaan hän opastaa kohta kohdalta, kuinka piirretään esimerkiksi silmiä, suita ja asentoja. Koska lukijat pääsevät testaamaan vinkkejä kirjan tyhjille sivuille, jokainen voi tehdä omannäköisensä taideteoksen. Juuri siihen Nelli haluaa lukijoita kannustaa – luovuuden ja oman tyylin löytämiseen.
Virheet eivät haittaa
Nelli itse on opetellut piirtämään perinteisellä tyylillä, toistojen kautta.
– Uskon, että piirtämään oppii vain piirtämällä. Olen harjoitellut paljon ja sitä kautta löytänyt oman tyylini.
Nellin piirustukset ovat monille tuttuja hänen tubekanavaltaan, jossa hän on jo useamman vuoden ajan esitellyt töitään muiden videoiden ohessa.
Tubettaja tietää, että kun uskaltautuu näyttämään omia piirustuksiaan julkisesti, täytyy varautua kestämään monenlaista palautetta. Nellin saamat viestit ovat olleet enimmäkseen kannustavia, mutta hän tunnustaa olleensa itse omien töidensä pahin kriitikko.
– Jossain vaiheessa arvostelin omia töitäni liikaa, mutta olen oppinut ymmärtämään, etteivät pienet virheet haittaa. Kun oma tyyli kehittyy, samalla ymmärtää, ettei kaiken tarvitse olla niin täydellistä.
Nelli rohkaisee piirtämisestä kiinnostuneita vain ottamaan kynän käteen.
– Esimerkiksi Youtubessa on paljon piirustusvideoita, joista voi etsiä inspiraatiota.
Kaksi kirjaprojektia
Oman kirjansa tekemisen ohella Nelli kuvitti keväällä tubettajasiskosten Elinan ja Sofian kirjoittaman Kaikki on mahdollista -kirjan.
– Tutustuimme Elinan ja Sofian kanssa eräissä kuvauksissa, ja meillä oli todella hauskaa, kun nauroimme ja pelleilimme koko päivän. Muutaman päivän päästä he ottivat yhteyttä ja pyysivät minua piirtämään ja kuvaamaan heidän kirjaansa, Nelli muistelee.
Nellin oma kirjaprojekti oli tuolloin jo aluillaan, joten hän joutui pohtimaan, riittäisikö aikaa toisenkin kirjan tekemiseen.
– Päätin, että järjestän sille aikaa, sillä kuvittaminen on juuri sitä, mitä haluan tehdä.
Välillä kriittisyys omia töitä kohtaan nosti päätään myös kirjojen kuvittamisen aikana.
– Kumpaakin kirjaa varten tein muutamia kuvia, jotka eivät päätyneet lopulliseen versioon. Sellaiseen täytyy vain tottua.
Nelli piirtää ja taiteilee edelleen myös vain omaksi ilokseen.
– Nyt olen innostunut öljyväreillä maalaamisesta. Se on niin erilaista kuin kuvittaminen, että toimi hyvänä vastapainona töille.
Seuraavaksi hän haluaisi opetella animaatioiden tekemistä.
– Olen piirtänyt paljon iPadilla. Olisi hienoa tehdä myös liikkuvaa kuvaa.
Retkeily rentouttaa
Kaivatessaan täydellistä irtiottoa työnteosta Nelli suuntaa metsään. Hän tunnustaa hurahtaneensa retkeilyyn viimeisen vuoden aikana.
– Olin mukana Metsähaaste-ohjelmassa, ja sen kokemuksen jälkeen aloin telttailla kavereitteni kanssa. Innostuin eräilystä niin, että ostin itselleni teltan, riippumaton ja muita retkeilyvarusteita.
Nellille retki metsään tarkoittaa aikaa inspiroitua ja ajatella asioita rauhassa.
– On ihan parasta lähteä kavereiden kanssa luontoon ihailemaan maisemia, viettämään aikaa yhdessä ja syömään hyvin. Sieltä saa paljon uusia ideoita.
Häntä viehättää erityisesti Suomen kaunis luonto, mutta ulkomaatkin kiinnostavat.
– Olen nähnyt aivan upeita valokuvia esimerkiksi Norjan puolelta. Joskus olisi siistiä päästä sinne valokuvaamaan.
Unelma-ammatissa
Tänä syksynä Nelli aloittaa viimeisen vuotensa lukiossa, mutta ei ainakaan vielä haaveile sen jälkeisistä jatko-opinnoista. Viime talvena myös valokuvaajaksi valmistunut energiapakkaus toivoo voivansa jatkaa niin tubetuksen kuin inspiroivien kuvitustöidenkin parissa. Kirjailijan urakin kiinnostaa.
– Haluan ehdottomasti kuvittaa vielä lisää kirjoja. Ehkäpä myös kirjoittaa yhden?
Juttu on julkaistu Koululaisessa 8/20.
Kommentit
Oma kommentti