Elina Gustafssonille kouluaika ei ollut helppoa, mutta tukiopetuksessa hän viihtyi. Elina kertoo kouluajoistaan myös juuri ilmestyneessä elämäkerrassaan Rohkeudella Elina Gustafsson.
Kapinahenkeä, lunttaamista, opettajille vastaansanomista, lintsaamista monenlaisia kolttosia ja jälki-istuntoa – muun muassa näistä koostui ex-nyrkkeilijä Elina ”Ellu” Gustafssonin peruskouluaika. Tukiopetuksesta löytyi apua.
– Minun on aina ollut vaikea istua paikoillani. Opin parhaiten liikkeen kautta, joten koulussa paikoillaan oleminen oli minulle vaikeaa.
Nyrkkeilyuran viime vuonna lopettaneen Elinan kouluajoista on jo yli 10 vuotta. Vähitellen kouluissa on opittu huomioimaan erilaiset oppijat ja oppimistyylit paremmin. Nykyään esimerkiksi Elinan kaltaisen, liikkeen kautta oppivan keskittymistä voi helpottaa, jos hän saa opetusta kuunnellessaan pyöritellä käsissään stressilelua.
Elina kokee, että hänen oppimistyyliään ei aikanaan huomioitu, vaan hän joutui levottoman käytöksensä takia opettajan silmätikuksi.
– Opettajallani ei ollut tapana antaa jälki-istuntoa, vaan sen sijaan hän lähetti kotiin eri värisiä lappuja. Minulla laput olivat tietenkin aina punaisia, jotka olivat niistä pahimpia. Jostain syystä opettaja antoi minulle ainoana myös jälki-istuntoa, mikä tuntui minusta epäoikeudenmukaiselta.
Jälki-istunto ei aina ole paras keino puuttua oppilaan huonoon käytökseen. Siksi nykyään ennen jälki-istuntomääräystä opettaja ja oppilas käyvät keskustelun, johon myös oppilaan huoltajilla on mahdollisuus osallistua. Sen aikana käydään läpi tilanne ja selvitetään, onko käytöksen takana ongelmia esimerkiksi kaverisuhteissa tai kotona.
– Minäkin hain käytökselläni huomiota. Olisin vain halunnut, että joku halaisi minua, Elina muistelee.
Elina Gustafsson opetteli Afrikan maat
Mitä vanhemmaksi Elina tuli, sitä villimmäksi käytös muuttui. Yläkoulussa hänet jopa erotettiin kaksi kertaa koulusta joksikin aikaa. Liikunta oli niitä harvoja aineita, joista hän aidosti nautti.
– Parhaan numeroni sain maantiedon kokeesta, jota varten opettelin kaikki Afrikan maat. Opin hyvin, jos aihe oikeasti kiinnosti minua.
Yläkoulussa Elina siirrettiin opiskelemaan osa matikan, englannin ja ruotsin tunneista klinikkaluokalle eli pienryhmään.
– Klinikkaluokalla oli hyviä opettajia, jotka näkivät, että vaikeuksistani huolimatta en ole tyhmä. Rakastin olla siellä, vaikka en tietenkään kehdannut myöntää sitä.
Nykyään joissakin kouluissa luokalla on kaksi opettajaa, jolloin oppilaita voidaan helpommin jakaa pienempiin ryhmiin eri aineissa sen perusteella, minkä verran ja millaista tukea oppilaat kaipaavat.
Jos oppilas tarvitsee enemmän tukea esimerkiksi oppimisvaikeuksien tai käytöksen vuoksi, hänet voidaan siirtää erityisluokalle. Erityisluokalla oppilasmäärä on yleisopetusta pienempi ja oppilaiden arjessa on opettajan lisäksi useammin myös avustajia.
– Tukiopetuksen saamisessa ei ole mitään hävettävää. Se on hieno mahdollisuus eikä tee kenestäkään muita huonompaa! Elina painottaa.
Nyrkkeilijä Elina Gustafsson sai tukiopetuksesta iloa kouluun
Elina viihtyi klinikkaluokan tunneilla niin hyvin, että päästyään pois pienryhmäopetuksesta hän järjesti tempauksillaan itsensä sinne takaisin.
– Aika pian olin siellä uudelleen.
Tukiopetuksen tai erityisopetuksen tarve katsotaan jokaisen lapsen kohdalla erikseen. Kouluissa kaikille saman luokka-asteen oppilaille tehdään monenlaisia testejä, joiden avulla voidaan huomata, jos lapsella on vaikeuksia esimerkiksi lukemisessa tai matematiikassa.
Esimerkiksi kielelliset vaikeudet voivat aiheuttaa haasteita kielten lisäksi ympäristöopissa tai muissa lukemista vaativissa aineissa. Oikeanlainen apu helpottaa oppimista ja lisää oppimisen iloa.
– Tukiopetuksen saamisessa ei ole mitään hävettävää. Se on hieno mahdollisuus eikä tee kenestäkään muita huonompaa! Elina painottaa.
Elina Gustafsson: Oppiminen ei lopu
Jos Elina voisi muuttaa jotain menneisyydestään, hän opiskelisi paremmin erityisesti kieliä ja historiaa. Nyrkkeilyuransa aikana hän matkusti ympäri maailmaa ja tutustui ihmisiin monista eri maista.
– Jouduin kuitenkin olemaan koulussa, joten minun olisi kannattanut käyttää se aika opiskeluun. Olen nyt aikuisena opiskellut itsekseni esimerkiksi englantia.
Opettajat, erityisopettajat ja muut aikuiset ovat kouluissa lapsia varten ja tekevät parhaansa sen eteen, että kaikilla oppilailla olisi mahdollisuus oppimiseen. Heidän puoleensa kannattaa rohkeasti kääntyä kaikissa mieltä painavissa asioissa, sillä usein ongelmiin keksitään sopiva ratkaisu yhdessä koulun henkilökunnan, oppilaan ja vanhempien kanssa.
Elina muistuttaa, että koulumenestys ei määrittele ihmisen tulevaisuutta.
– Vaikeuksista huolimatta voi vaikka voittaa Euroopan mestaruuden, itsekin EM-kultamitalin ja MM-pronssimitalin urallaan kaulaansa saanut Elina tietää.
Juttua varten on haastateltu myös erityisopettaja Marika Raetta.
Juttu on julkaistu Koululainen 10/2021 -lehdessä.
Kommentit
Oma kommentti