Mukava ulkoilmaharrastus
Päivi Partasen ja Harri Ahokkaan arki ei ole tylsää. Heidän alpakkatilansa Alpaca Fuente Lohjalla kätkee sisäänsä pehmeän ja suloisen yllätyksen: agilityä harrastavia alpakoita! Ensimmäiset alpakat Mona ja Lola muuttivat uuteen kotiinsa 2006. Pikku hiljaa lauman koko kasvoi 40 alpakkaan ja kahteen laamaan.
Päivi kertoo, että alpakka-agilityssä tehdään yhdessä temppuja ja tehtäviä niin, että sekä ihmisellä että eläimellä on hauskaa. Alpakka-agility on mukava harrastus, jossa pääsee harjoittelemaan yhteistyötä eläimen kanssa. Alpakat oppivat nopeasti, jos vain haluavat, mutta myös ohjaajan täytyy olla määrätietoinen.
– Jos alpakka-agilityä haluaa harrastaa, on helpoin tapa tietysti hankkia omia alpakoita. Jos se ei ole mahdollista, kannattaa kysyä lähimmältä alpakkatilalta pääsyä mukaan, sanoo Päivi.
Mikä kumman alpakka-agility?
Alpakka-agility eroaa koirien agilitystä siten, että alpakka on aina taluttimessa kiinni. Alpakat eivät välttämättä kuuntele ihmisten käskyjä kuten koirat. Esteet on myös muokattu alpakoille sopiviksi, mutta niissä on myös paljon samankaltaisuuksia. Kuten koirien agilityssä, aikaa otetaan radan suorittamisesta ja virhepisteitä lasketaan, jos tehtävän onnistumisessa on puutteita.
Päivin mukaan alpakasta näkee jo heti pienenä, että onko siitä agilityn harrastajaksi. Se saattaa oppia jutun juonen jo heti ensimmäisellä riimutalutuskerralla. Agilityalpakka on uteliaampi kuin muut ja tykkää hyppiä!
Harrastaminen tuo alpakoille vaihtelua elämään ja helpottaa niiden käsittelyä. Päivi ja Harri kuljettavat alpakoita hevostrailerissa ja vierailevat niiden kanssa vammaisten luona.
– He saavat silittää ja taluttaa alpakkaa. Eläimet tuovat paljon iloa heille, Päivi kertoo.
Alpakka kotieläimenä
Alpakka on yksi maailman vanhimmista kotieläimistä. Se on kotoisin Etelä-Amerikasta, jossa intiaanit jalostivat sen laamasta ja vikunjasta. Alpakat ovat erittäin kilttejä ja helppohoitoisia. Niiden perusruokaa on hyvälaatuinen heinä ja suurinta herkkua ovat voikukat sekä pihlajan- ja pajun lehdet.
Koko lauma liikkuu aina yhdessä, ja alpakoilla on oma päivärytminsä. Rutiineihin kuuluu ruokinta ja laitumelle laskenta. Kynsiä leikataan ja hampaita lyhennetään tarpeen mukaan. Silkkinen ja pehmeä villa keritään kerran vuodessa, mutta sitä ei harjata koskaan, sillä se menee harjaamisesta pilalle. Alpakan villaa kutsuttiin aikoinaan Andien kullaksi!
Kova ääntelemään
Alpakka on hiukan arka mutta hyvin utelias. Alpakat viihtyvät laumassa, jossa niitä pitää olla vähintään kolme. Laumaan kuuluu johtaja, lastenvahti ja vartija.
Alpakoiden ääntely on hiljaista hyminää: ”Mm, mm.” Kun alpakkaemä juttelee vasalleen, se hymisee hiukan kovemmin. Joskus alpakat kinastelevat ruuasta, jolloin ne saattavat jopa kirkua toisilleen. Alpakkaoripojat myös painivat aika usein, ja silloin osa niistä kirkuu kaverilleen kovaäänisesti.
Alpakka on saaliseläin, joten se on aina varuillaan petojen varalta. Jos niityllä kulkee esimerkiksi supikoira, laumanvartija-alpakka päästää kovan kirkuvan varoitusäänen, jotta koko lauma havaitsee mahdollisen vaaratekijän.
– Alpakka nauttii lämpimistä kesäpäivistä laumansa kanssa laiduntaen ja mielellään ottaa aurinkokylpyjä. Kun ne köllähtävät aurinkoon, on niiden maha aina aurinkoon päin, kuvailee Päivi.
Juttu on julkaistu Koululaisessa 12/2016.
Kommentit
Oma kommentti