Harjun koulun 6B Lahdesta teki viime huhtikuussa unohtumattoman leirikoulumatkan Viipuriin. Venäjän kieltä opiskelleet oppilaat kertovat, kuinka kaikki sujui!
”Matkajärjestelyt oli saatu tehtyä: kaikilla oli passi, viisumi ja muut tarvittavat asiakirjat, matkatavarat sekä tuliaiset valmiina.
Kokoonnuimme Lahden rautatieasemalle kello 11.20. Hyvästelimme perheemme ja menimme laiturille. Jännitti vähän.
Allegro-juna lähti kello 11.53. Löysimme paikat helposti. Tuolit olivat mukavat istua ja pöydät kätevät. Rahan vaihto oli helppoa. Henkilökunta oli kohtelias ja tarjoilukärry kulki kätevästi pitkin junan käytävää.
Menomatka Viipuriin sujui hyvin ja nopeasti. Junasta näimme Viipurin maaseutua, joka oli mielestäni eri tavalla kaunista kuin Lahdessa.
Perillä Viipurissa
Viipurin juna-asemalla saimme odottaa hetken viisumitarkastuksen takia, mutta muuten matkan alku meni joutuisasti. Juna-asema oli hieno. Nähtiin pitkästä aikaa venäläiset kaverit ystävyysluokaltamme.
Odottelimme hetken taksia, joka otti matkalaukut. Sen jälkeen lähdimme kävellen koululle. Koulu nro 11 oli hurmaavan näköinen rakennus vihreine väreineen ja kyyhkysineen, joita näkyi melkein joka ikkunassa.
Oppilailla oli mustavalkoinen vaatetustyyli. Tunneilla ja luokissa työskentely oli yläastemaista ja pulpettien sijasta oli pöydät. Koulun ruokala oli ihanan kotoisa ja kahvilamainen. Ruoka oli hyvää ja oli mukava ruokailla pienessä huoneessa ystävien ja ystävyysluokkalaisten kanssa.
Monipuolista ohjelmaa
Oli mukava käydä Viipurin kiertoajelulla. Kävimme katsomassa turistikohteita, mutta oma suosikkini oli Monrepos’n luonnonpuisto ja Kuolleiden saaren tarinan kuuleminen.
Torstaina Eremitaasin jälkeen vierailimme Vereskissä, jossa teimme toivenuket ja pidimme teehetken. Se oli unohtumaton kokemus.
Viipurin linnan torni oli paras, koska sieltä näki koko kaupungin.
Oppilaat majoittuivat perheissä – ja viihtyivät hyvin!
– Kaverini Lizan koti oli hieno, tykkäsin siitä. Hänen perheensä oli todella ystävällinen ja mukava. Nukuin Lizan kanssa hänen veljensä huoneessa. Lizan koira oli myös ihana. Yöllä heräsin pari kertaa, kun Casandra tuli tervehtimään sängyn viereen, mutta se ei haitannut. Oli myös hyvät aamupalat.
– Perheessä oli mukavat vanhemmat ja ruokaa riitti.
– Kodissa me söimme makarooneja ja nugetteja. Toisena päivänä söimme keittoa.
– Koulussa me söimme makarooneja ja ja jauhelihakananuketteja. Ja keittoa. Toisena päivänä söimme puuroa ja teetä. Lounaalla oli lihakeittoa.
Aika palata kotiin
Lähtöpäivänä perheiden hyvästely meni mukavan joutuisasti ja ylimääräisiltä vuodatteluilta vältyttiin.
Tuliaiset, joita venäläinen perhe antoi meille vieraille, tuntuivat jo liian paljolta, mutta olivat ihania.
Olisimme voineet jäädä sinne vaikka kuinka pitkäksi aikaa. Perhe ja ruoka ja kaikki oli niin hyvin valmisteltu. Oli surullista lähteä.
Olemme varmoja, että ystävyytemme ei pääty tähän.”
Kertomuksen kokosi oppilaiden muistiinpanoista opettaja Saila Viljanen
Piirroskuvitus: Helmi Virtanen
Kuvat: Helmi ja Hanna Virtanen
Kommentit
Oma kommentti