Verkko on pullollaan vanhentunutta, päivittämätöntä tietoa. Tällainen tieto on voinut julkaisuaikaan olla aivan luotettavaa ja oikeaa. Se on voinut jäädä ajan jalkoihin, kun asiasta on saatu uutta näyttöä tai asiat ovat vain yksinkertaisesti muuttuneet. Esimerkiksi vuonna 1998 julkaistussa jutussa voi edelleen lukea, että Suomen valuutta on markka, vaikka näin ei ole enää moneen vuoteen ollut.
Useimmilta sivustoilta pystyy näkemään artikkelien julkaisu- ja päivityspäivämäärät, joiden perusteella voi päätellä jo paljon tiedon luotettavuudesta. Julkaisupäivämäärä kertoo, milloin juttu on julkaistu ja päivityspäivämäärästä näkee, milloin juttua on viimeksi muokattu eli päivitetty. Mitä lähempänä nykyhetkeä juttu on julkaistu tai päivitetty, sitä varmemmin se ei sisällä vanhentunutta tietoa.
Inhimillisiä erheitä
Tiesitkö, että esimerkiksi Wikipediaan voi kirjoittaa kuka tahansa? Internetiin sisältöä tuottavat ihan tavalliset ihmiset, eli myös epähuomiossa tehdyt huolimattomuusvirheet ja unohdukset ovat mahdollisia.
Jos huomaat epäkohdan, kannattaa katsoa, onko asiasta mahdollista jättää kommenttia julkaisun yhteyteen tai suoraan sivustosta vastaaville henkilöille. Voit samalla itse katsoa, olisiko joku muu jo kommentoinut samaa virhettä.
Harhaanjohtamista
Viihdesivustojen uutisten otsikot ovat usein harhaanjohtavia. Mehukkailla otsikoilla kalastellaan runsaita kävijämääriä, joten otsikoista tehdään usein paljon räväkämpiä kuin mitä itse juttu on.
On hyvin tavallista, että otsikkoon nostetaan jokin pieni yksityiskohta tai lyhyt lainaus, joka asiayhteydestä irrotettuna kuulostaa todella erikoiselta, mutta osana juttua näyttäytyykin aivan toisenlaisessa valossa. Älä siis luota ainoastaan jutun otsikosta saamaasi tietoon, vaan lue aina juttu kokonaan läpi.
Myös verkkomainonta saattaa olla harhaanjohtavaa. Mainoksia on välillä vaikea erottaa muusta sisällöstä ja ylistyssanat esitetään usein totuuksina. Etsi uusi tietolähde jos epäilet, että kyseessä on mainos tai esimerkiksi blogissa toteutettava yrityksen ja bloggarin yhteistyö, josta bloggari saa palkkioksi rahaa tai tavaraa.
Mielipiteitä
Blogeissa ja keskustelupalstoilla on paljon kävijöiden luomaa, tietona esitettävää tekstiä, joka kuitenkin oikeasti kumpuaa keskustelijoiden tai blogin kirjoittajan mielipiteistä ja omista luuloista. Keskustelupalstoilta tai blogeista löydetty tieto kannattaa aina tarkistaa jostain toisesta lähteestä.
Luotettavaa tietoa
Luotettavinta tietoa verkosta löytää, kun etsii useammasta kuin yhdestä lähteestä. Virastojen, uutistoimistojen ja virallisten kotisivujen tietoihin kannattaa luottaa enemmän kuin blogien tai keskustelupalstojen. Kannattaa muistaa, että netissä on olemassa myös huumorisivustoja, jotka tarjoilevat tahallisesti väärää tietoa esimerkiksi julkkiksista.
Juttu on julkaistu Koululaisessa 11/2013.
Huumorisivustoja. Hikipedia