Miten toimia netissä turvallisesti?

Millainen on hyvä salasana?

Hyvä salasana on sellainen, jonka itse muistaa helposti mutta jota muut eivät arvaa. Siksi salasanassa kannattaa käyttää isoja ja pieniä kirjaimia, numeroita ja erikoismerkkejä. Esimerkiksi oma tai lemmikin nimi tai ”1234” ovat huonoja salasanoja. Samaa salasanaa ei kannata käyttää monessa eri sovelluksessa. Älä koskaan paljasta salasanojasi edes parhaalle ystävällesi, sillä salasanojen takana olevat viestit, kuvat ja muut sisällöt ovat yksityisiä. Muiden ei tarvitse päästä niihin käsiksi.

Mitä tietoja itsestään ei kannata paljastaa netissä?

Netissä ei tule kertoa liian henkilökohtaisia tietoja, kuten koko nimeä, puhelinnumeroa, osoitetta tai sitä, missä koulussa on. Jotkut ihmiset voivat käyttää tällaisia tietoja vääriin tarkoituksiin.

Mitä pitää muistaa, kun julkaisee kuvan tai videon netissä?

Netissä julkaistut kuvat voivat päätyä monien ihmisten nähtäväksi, joten julkaisun pitää olla sellainen, että sen kehtaisi näyttää esimerkiksi vanhemmille, mummolle ja opettajalle. Toisten ihmisten kuvia tai tietoja ei saa julkaista ilman lupaa, eikä nettiin kannata koskaan laittaa kuvia, joissa joku on vähissä vaatteissa.

Jos julkaisu mietityttää, asian voi varmistaa joltakin aikuiselta. Aikuisen kanssa kannattaa myös tarkistaa sovellusten yksityisyysasetukset eli se, ketkä kaikki voivat julkaisut nähdä ja ketkä voivat ottaa sovellusten kautta yhteyttä.

Mitä voin tehdä, jos olen jo julkaissut jotain, mitä kadun?

Näytä julkaisu jollekin luotettavalle aikuiselle, kuten vanhemmalle tai opettajalle, jonka kanssa sen voi yhdessä poistaa. Jatkossa kannattaa harkita vielä tarkemmin, mitä julkaisee.

Miten selvittää, pitääkö netissä leviävä uutinen paikkaansa?

Kaikkeen netissä liikkuvaan tietoon on hyvä suhtautua pienellä varauksella. Jos somekanavissa vastaan tuleva uutinen epäilyttää, kannattaa esimerkiksi googlaamalla selvittää, kerrotaanko sama tieto myös jossakin luotettavassa lähteessä, kuten sanomalehdessä.

Mitä on tietojenkalastelu?

Se on rikollista toimintaa, jolla joku yrittää saada selville toisten ihmisten henkilökohtaisia tietoja, kuten salasanoja tai henkilötietoja ja käyttää niitä väärin. Tietojenkalasteluun voidaan käyttää esimerkiksi sähköpostia tai sovellusten yksityisviestejä. Saapuneiden viestien kanssa kannattaa aina olla tarkkana, jotta ei vahingossa kirjoita salasanaa huijaussivustolle, joka näyttää samalta kuin jokin tuttu sovellus. Huijausviestiä ei aina ole helppo tunnistaa, joten myös tässä asiassa aikuiselta voi pyytää apua.

Miten toimia, jos tuntematon ihminen laittaa somessa viestiä?

On hyvä muistaa, että netissä kuka vain voi esittää ketä tahansa. On siis mahdollista, että esimerkiksi 10-vuotiaaksi itseään väittävä onkin oikeasti jo aikuinen. Tuntemattomille ihmisille ei ole pakko vastata, eikä yksityisviesteilläkään kannata paljastaa henkilökohtaisia tietoja.

Joskus tuntematon ihminen voi lähettää tai pyytää toista lähettämään paljastavia kuvia tai kysellä esimerkiksi tyttö- tai poikaystävästä. Tällaisiin viesteihin ei koskaan kannata vastata, vaan viestit tulee aina näyttää jollekin turvalliselle aikuiselle. Viesteistä kannattaa ottaa kuvakaappaukset varmuuden vuoksi talteen. Sen jälkeen viestin lähettäjän voi estää. Muista, että viestien saaminen ei koskaan ole lapsen vika!

Voiko nettipelin kautta tutuksi tulleen tavata kasvotusten?

Tapaamisesta täytyy puhua etukäteen vanhemmille ja pyytää heiltä lupa siihen. Ennen nettikaverin tapaamista hänen kanssaan kannattaa jutella vaikkapa videopuhelun välityksellä. Myös videopuheluun tulee pyytää vanhempien lupa. Tapaaminen tulee aina sopia julkiselle paikalle, ja vanhempien pitää tietää, missä ja milloin aiot toisen tavata. Ehkä molempien vanhemmat voisivat tulla mukaan ensimmäiseen tapaamiseen?

Entä jos kaveri jakaa netissä kuvaa, joka oli tarkoitettu vain pienen porukan nähtäväksi?

Kaveria ja kaikkia, joiden tietää vastaanottaneen kuvan, voi pyytää poistamaan sen. Heille voi myös kertoa, että kuvan levittely on kiusaamista. Mikäli joku on kuvassa vähissä vaatteissa tai alasti, kuvan levittäminen voi olla rikos. Tästäkin asiasta on hyvä kertoa rohkeasti aikuiselle, vaikka tilanne hävettäisi.

Juttua varten on haastateltu Janita Tasaa ja Eveliina Karhua Pelastakaa Lapset ry:stä.

Artikkeli on julkaistu Koululainen 4/21 -lehdessä.