Stalingrad Cowgirls maailman äärissä

Musiikki on vienyt Stalingrad Cowgirlsit Sallasta Kiinaan. Vaikka matka on ollut värikäs, tyttöjen jalat ovat pysyneet tiukasti maan pinnalla.

Stalingrad Cowgirlsissä laulavalla Ennillä oli koulussa useita lempiaineita, mutta musiikki oli kuitenkin ylitse muiden.

– Meillä oli tosi innostava musaope! Me järkkäiltiin koulussa erilaisia konsertteja jo ala-asteella, ja harjoiteltiin bändisoittoa luokkalaisten kesken.

Jos Ennistä ei olisi tullut muusikkoa, voisi mimmin löytää nyt muinaisilta raunioilta kaivelemasta hiekkaa.

– Yksi kaikkien aikojen unelma-ammateistani on arkeologi! Tykkään historiasta ja vapaa-ajalla katson paljon erilaisia historiadokumentteja, Enni kertoo.

Iloinen ilme kannattaa

Koulujen alku häämöttää, ja monilla on edessä koulun tai luokan vaihto. Uutena tyyppinä voi välillä tuntea olonsa hieman ulkopuoliseksi, mutta Ennillä on hyviä vinkkejä tutustumiseen.

– Iloinen ilme auttaa paljon! Olisin itse nuorempana halunnut, että uudet tyypit koulussa olisivat tulleet juttelemaan tai pyytäneet pelailemaan. Myöhemmin kuulin, että olin aina vihaisen ja pelottavan näköinen. En tietenkään ollut vihainen, mutta onnistuin ilmeelläni pelottamaan muut pois, Enni harmittelee.

Ennin mukaan pitää myös löytää rohkeutta, jotta uskaltaa avata suunsa uusien ihmisten seurassa.

– Kun menee reippaasti juttelemaan toiselle, pelastaa helposti oman, ja erityisesti sen toisen päivän! On tärkeää unohtaa turhat ennakkoluulot, sillä koskaan ei voi tietää kuinka kiva joku on, ennen kuin tutustuu häneen!

Huonon päivän pelastus

Stalingrad Cowgirlsin biisit syntyvät lähes poikkeuksetta Ennin kynästä. Kun inspiraatio iskee, Enni kirjoittelee muistivihkoonsa fiiliksiä ja kuvauksia tapaamistaan ihmisistä ja rämpyttelee samalla akustista kitaraa. Parin tunnin rämpyttelyn jälkeen kasassa on usein biisiraakile, jonka Enni sitten esittelee muille bändin tytöille.

Biisien kirjoittaminen on Ennille myös tapa purkaa negatiivisia tunteita.

– Tykkään kirjoittaa päiväkirjaa ja tehdä musiikkia silloin, kun kiukuttaa tai on surkumieli. Asiat helpottuvat huomattavasti, kun saa ne ulos omasta mielestään. Jos kirjoittaminen ei ole se omin juttu, auttaa keskusteleminen kaverin kanssa samalla tavalla.

Makuelämys Kiinassa

Bändin menestys on vienyt tytöt keikkailemaan aina Kiinaan asti. Matka sujui ilman suuria kommelluksia, mutta lieviä kulttuurishokkejakin koettiin. Etenkin Pekingin hämärä autoilukulttuuri sai Ennin ja tyttöjen silmät pyörälle.

– Pekingissä on hurja määrä autoja eivätkä liikennesäännöt todellakaan toimi niin kuin kotona Suomessa. Täytyy myöntää, että autokyydissä ollessa vähän jännitti, mutta kuljettajat ovat tottuneet siihen ajotyyliin, Enni ihmettelee.

Kiinalainen keittiö on kuuluisa jännittävistä herkuistaan ja ennakkoluulottomat tytöt tutustuivatkin uteliaasti paikallisiin erikoisuuksiin. Tosin kielimuurilla saattoi olla osuutensa asiassa!

– Lähdimme yhtenä iltana myöhään Hennan kanssa seikkailemaan hotellimme läheiselle kadulle ja päätimme käydä syömässä jotain paikallista. Ruokalista oli pelkästään kiinaksi, joten osoittelimme listalta sattumanvaraisesti eri ruokia. Kun saimme ruuat eteemme, luulimme hetken, että vartaassa oli lintu, mutta tarkempi tutkiskelu paljasti sen lepakoksi! Itse en siihen uskaltanut koskea, mutta Henna maistoi sitä vähän. Nyt voidaan sanoa, että lepakkoa on tilattu!

Stalingrad Cowgirlsin uusin albumi Kiss Your Heart Goodbye on kaupoissa!

Teksti: Hanna Karttunen Kuvat: Warner Music