Askartelimme kaverini kanssa ihastuksillemme nimettömät ystävänpäiväkortit kun olimme viidennellä luokalla. Sujautimme kortit kenenkään huomaamatta heidän reppuihinsa. Toivoin salaa, että poika tietäisi keneltä kortti oli, ja pitäisi tästä huomionosoituksesta. Tunnilla kävikin niin, että poika esitteli korttia kovaan ääneen ja kysyi, keneltä se on. Eipä siinä paljon ollut tehtävissä, kun räjähdin ihan tulipunaiseksi hämmennyksestä, kun kaikki tuijottivat minua. Hävetti vielä pitkän aikaa, enkä ole muuten sen jälkeen antanut ystävänpäiväkortteja pojille.
Kommentit
Oma kommentti