Lähdin kaverini kanssa koulun jälkeen kotiin. Matkalla saimme päähämme mennä pellolle leikkimään. Oli juuri satanut vettä ja pelto oli kostea. Kaverini sanoi: – Odota siinä. Odotin, kunnes kaverini tuli takaisin, ja rupesimme tekemään lähtöä. Silloin huomasin kauhukseni, että olen nilkkojani myöten kiinni pellossa! Ensin tilanne vain nauratti, koska luulin pääseväni helposti irti. Aloin riuhtoa jalkojani pellosta, mutta en onnistunut. En päässyt millään irti! Kaverini yritti auttaa, mutta ei onnistunut. Olin ollut pellossa jumissa jo 20 minuuttia, kun huomasin kuutosluokkalaisten tulevan meitä kohti. Huusin: – Stop! Auttakaa mut irti. Kuutosluokkalaiset ja kamuni kiskoivat mua ja jalkojani, ja lopulta pääsin irti. Minulla oli ainakin 5–10 senttiä paksut mutakuoret kengissäni. Oli sitten mukavaa ajaa 2 kilometriä kotiin.
Kommentit
Oma kommentti