Koululainen täyttää 80 – vai täyttääkö?

Koululainen juhlii tasavuosiaan tänä vuonna, mutta kun tutkimme asiaa tarkemmin, aihetta perinteiseen synttärijuhlaan olisikin enemmän vasta ensi vuonna.

Koululaisen vuosien 1964, 1974 ja 1984 kannet.

Joka sorkka bai-bai-bailaa! Näin julistaa Koululaisen kansi elokuussa 1995. Silloin juhlittiin Koululaisen 50-vuotispäiviä. Juhlavuoden kunniaksi lehteen muun muassa haastateltiin Koululaisen entistä päätoimittajaa Raili Malmbergia, joka kertoi, millaista elämä Suomessa sotien jälkeen oli.

”Monet perheet joutuivat rakentamaan kotinsa uudelleen pommitusten jäljiltä. Myös Karjalasta tulleiden siirtolaisperheiden piti löytää itselleen uudet kodit vieraasta ympäristöstä.

Monista asioista oli kova pula. Ruokatavarat olivat vielä kortilla eli kaupasta sai ostaa tavaraa pieninä annoksina.

Perheillä oli vähän rahaa käytössään. Niinpä lapsilla ei ollut omaa rahaa. Siitä ei tosin ollut haittaa, koska kaupoissa ei ollut mitään ostettavaa.

Karkkia ei ollut saatavilla. Ulkomaiset hedelmät, makeiset, jäätelö, leivonnaiset ja oikealla sokerilla makeutetut mehut olivat lapsille tuntemattomia herkkuja.”

Aika erilaista elämää, kun vertaa nykyiseen. Silti nämä lapset pitelivät kädessään Koululaista niin kuin sinäkin tällä hetkellä. Jotain yhteistäkin siis on.

Koululaisen aivan ensimmäinen päätoimittaja Hellin Tynell pääsi lehden haastatteluun sen 30-vuotisjuhlanumerossa. Hellin kertoi samaa kuin Raili; 40-luvulla elämä oli köyhää ja monesta asiasta oli pula. Oma lehti oli siihen aikaa jotain melko ihmeellistä ja erikoista.

Hellin kertoi haastattelussaan kauniin muiston aivan ensimmäisen Koululaisen ilmestymisestä. Myös opettajana työskentelevä päätoimittaja oli jakanut uutta lehteä omille oppilailleen ja eräs poika oli lehteä vähän vilkaistuaan piilottanut sen puseron sisään.

Hellin oli pettynyt ja arvellut, ettei poika pitänyt lehdestä ja pani sen siksi heti pulpetistaan pois.

Mutta poikapa yllätti sanomalla: ”Minun isäni tapaa lukea lehteänsä illalla sängyssä selällänsä. Kun nyt minullakin vihdoin on ihan oma lehti, aion tehdä samoin!”

Näin Hellin kertoi vuoden 1965 lehdessä. Ei kun hetkinen… siis vuoden 1964 lehdessä. 30-vuotisjuhlia vietettiin jo tuolloin. Mitä ihmettä? Miten lehti voi täyttää 50 vuotta 1995, mutta 30 vuotta 1964?

Kuva Maija Vilkkumaan runosta Koululaisessa vuonna 1984 sekä Koululaisen kansi vuodelta 2007, kun hän on itse kannessa.

Vuonna 1984 Maija Vilkkumaan runo julkaistiin ja palkittiin Koululaisessa. Vuonna 2007 hän oli kuuluisana laulajana Koululaisen kannessa.

Presidenttikin juhli Koululaisen ikää

Sukellan Koululaisen arkistoon ja löydän lehden, jossa juhlitaan 60-vuotipäiviä varsin arvokkaassa seurassa. Koululainen pääsi vierailemaan tuolloin tasavallan presidenttinä toimineen Tarja Halosen luo presidentin kesäasunnolle Kultarantaan.

Vierailun aikana juotiin mansikkamehua ja paljastui, että Tarja Halonen on suuri Harry Potter -fani. Hän kertoi juuri lukeneensa vasta suomeksi ilmestynytttä Harry Potter ja Feeniksin kiltaa kolmeen asti yöllä. Vuosi oli 2004 eli laskentatapa oli sama kuin 30-vuotisjuhlalehdellä.

Pengon vanhoja lehtiä ja löydän vuoden 1964 lehdistä viittauksia Koululaisen 20-vuotiseen taipaleeseen. Vaikkei lehdissä juhlittu sen kummemmin, kisapalkintoina oli aina 20 kappaletta jotain, kyniä tai kirjoja. 70-vuotisjuhlalehti löytyy vuodelta 2014 ja 75-vuotisjuhlalehti vuodelta 2019.

Onko nyt lehtien perusteella ajateltava, että 50-vuotisjuhlat menivät vuodella pieleen? Aikamoinen kömmähdys, sillä juhlaa vietettiin 1995 suureellisesti ja monella tavalla ympäri Suomen. Koulu­lainen muun muassa järjesti oikean synttärikiertueen Suomen suurimpiin kaupunkeihin. Esiintyjänä juhla­diskossa oli silloin varsin suosittu Taikapeili.

Koululaisen 50-vuotislehden kansi vuodelta 1995. Kannessa on kuva lampaasta, jolla on päässä lippis ja kuvassa on myös synttärikakku. Lisäksi kuva vuoden 1995 juhlakiertue-ilmoituksesta.

50-vuotiasta Koululaista juhlittiin vuonna 1995 suurella juhlakiertueella ympäri Suomea.

Lue lisää: Leivo ihanat herkkulahjat kaverille!

Kansalliskirjastosta löytyi totuus

Jotta voin olla aivan varma Koululaisen syntymäpäivästä, tarvitsen käsiini lehden aivan ensimmäisen numeron. Sitä ei kuitenkaan löydy meidän omista arkistoistamme, sillä osa vuosikirjoista ovat valitettavasti kadonneet.

Onneksi on olemassa Kansalliskirjasto. Se on Helsingin suurkirkon vieressä oleva arvokas rakennus, josta löytyy lähes kaikki Suomessa painetut kirjat, lehdet ja muut painotuotteet vuosikymmenten ajoilta.

Kansalliskirjastosta löytyy myös historian ensimmäinen Koululainen. Se on paljon pienempi ja vaatimattomampi kuin nykyinen lehti. Kuvat ovat piirroksia ja sivujakin on aika vähän. Yksi asia on kuitenkin sama kuin nykyäänkin, lehden toivotaan tuovan iloa ja tekemistä koululaisille.

Koululaisen ensimmäinen kansi vuodelta 1945. Lehti on beige ja kannessa on piirroskuvia lapsista.

Koululaisen ensimmäinen numero julkaistiin syksyllä 1945. Silloin lehteä päätoimitti Hellin Tynell.

Aivan ensimmäisessä pääkirjoituksessa jo sanotaan: ”Myös sinun kirjoituksesi, nuori lukija, ovat erittäin tervetulleita”.

Entä se vuosiluku. Mikä on Koululaisen oikea syntymäaika?

Aivan ensimmäinen lehti ilmestyi Suomen kansakoulun­opettajainliiton julkaisemana syksyllä 1945. Tämä tarkoittaa, että 50-vuotisjuhlanumero olikin oikeassa ja muut juhlalehdet vuodella väärässä.

Aika hassua, kun ajattelee, että Koululaista ovat tehneet alunperin opettajat. Tällainen kömmähdys olisi ollut open moka -sivun parhaimmistoa, vai mitä?

Kun vanhoja lehtiä tutkii tarkemmin, syy vaihtuviin vuosiin löytyy, eikä se ole itse asiassa mikään moka, vaan laskentatapa. Näitä parillisille vuosille sijoitettuja synttäreitä eli 30-, 40-, 60-, 70- ja 75-vuotisjuhlia on vietetty ajatellen sitä, mikä oli tuolloin lehden vuosikerta. Se kun on aina vuoden edellä itse syntymäpäivää.

Kun lehti oli nollavuotias, tehtiin jo ensimmäistä vuosikertaa. Kun tehtiin lehden 60. vuosikertaa, loogisesti haluttiin juhlia myös lehden 60-vuotista taivalta. Tänä vuonna me siis teemme Koululaisen 80. vuosikertaa, mutta itse 80-vuotis­päivä, kuten ihmisten maailmassakin lasketaan, on vasta ensi vuonna.

Aika mahtavaa, vai mitä, koska nyt meillä on juhlia tiedossa myös ensi vuonna. Tänä vuonna tämä hieno synttärinumero saa juhlistaa Koululaisen 80. vuosikertaa ja ensi vuonna puhalletaan sitten ne 80-vuotisjuhlakynttilät.

Juttu on julkaistu Koululainen 4/2024 -lehdessä.

Peppi syntyi samana vuonna

Koululaisen Puuhaa-sivu vuodelta 1974. Kuvasta täytyi etsiä Peppi Pitkätossun ystävät.

Koululainen ilmestyi ensimmäisen kerran syksyllä 1945. Lehden ilmestymis­vuosi noudatti kouluvuoden kiertoa eli syksystä kevääseen. Lehden perustajat halusivat lapsille lehden, joka ”kasvattaa nuoria lukijoitaan terveeseen elämän iloon. Se opettaa raittiutta ja muita hyviä elämäntapoja. Se ohjaa urheiluun ja leikkeihin. Siinä on runsaasti askartelutehtäviä.” Näin todetaan Kansakoulun­opettajan historiikissa.
Koululaisella on myös maailman­kuulu synttärikaveri. Astrid Lindgrenin Peppi syntyi samana vuonna eli 1945.
Myös varsin tärkeä asia astui voimaan saman vuoden aikana. Lapset saivat tuolloin lain suoman oikeuden omaan etunimeen. Pojalle oli annettava pojan nimi ja tytölle tytön nimi. Aikaisemmin lapsia oli kutsuttu pyhimysten, isovanhempien, sukulaisten kummien tai vanhempien nimillä.

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti