Suomessa on tällä hetkellä 20 liputuspäivää, joista 7 on virallisia. Viralliset liputuspäivät on määrätty asetuksessa, ja silloin valtion virastot ja laitokset on velvoitettu liputtamaan. Niitä ovat esimerkiksi äitienpäivä ja itsenäisyyspäivä. Lisäksi virallisia liputuspäiviä ovat vaalipäivät sekä päivä, jolloin tasavallan presidentti astuu virkaansa.
Virallisten liputuspäivien lisäksi Suomessa on myös muita, vakiintuneita liputuspäiviä. Vakiintuneet liputuspäivät ovat päiviä, joista ei säädetä laissa tai asetuksessa, mutta joina liputtamista suositellaan. Sellaisia päiviä ovat esimerkiksi J. L. Runebergin päivä 5. helmikuuta ja tasa-arvon sekä Minna Canthin päivä 19. maaliskuuta.
Lipun voi nostaa salkoon liputuspäivien lisäksi muulloinkin. Liputtaminen on hieno ja arvokas tapa näyttää iloaan ja korostaa syytä juhlaan. Liputtaminen on myös arvokas tapa osoittaa kunnioitusta tai kertoa surusta. Lipun voi nostaa salkoon jo ihan pienestäkin syystä!
Testaa Koululaisen visalla, kuinka hyvin sinä tunnet erilaiset liputuspäivät!
Lue lisää: Onneton lipunnosto partioleirillä ei päättynyt hyvin: ”Kun meidät pyydettiin nostamaan lippu, aloin solmia naruihin jotain väkkyröitä, ja kaverini piteli lippua. Solmin naruja ainakin viisi minuuttia, ja muut alkoivat tuskastua ja tuijotella meitä. Kun viimein aloin nostaa lippua, en avannut lippua ollenkaan, vaan se jäi aivan kasaan. Sitten palasimme takaisin paikoillemme ja oli niin sanottu ’pyhä’ hetki kunnioittaa lippua. Juuri silloin katsoin ryttyistä lippua, ja vilkaisin kaveriini ja repesin nauruun.”
Testi on julkaistu Koululainen 4/2022 -lehdessä.
Kommentit
Oma kommentti