Ronja Ihalainen, 16, on harrastanut ratsastusta melkein kahdeksan vuotta. Ratsastuskoulun maastoratsastustuntien lisäksi hän on osallistunut kahdelle islanninhevosvaellukselle.
– Ensimmäinen vaellus oli Harvialan hevostilalla. Kiertelimme metsäpolkuja, peltoja ja niittyjä ja laukkasimme paljon. Se oli ihana kokemus, Ronja muistelee.
Vaellusratsastus soveltuu kaikille hevosista ja luonnosta kiinnostuneille sekä kaikille hevos- ja poniroduille. Vaelluksille voivat osallistua niin aloittelijat kuin kokeneemmatkin ratsastajat.
– Islanninhevoset ovat rauhallisia ja maastovarmoja vaellushevosia, joten aloittelijoille suosittelen issikkavaellusta, Ronja sanoo.
Hevonen varusteineen sisältyy yleensä vaelluksen hintaan. Omaan pukeutumiseen kannattaa kysellä vinkkejä vaelluksen järjestäjältä. Usein varusteita saa lainata talliltakin. Ilmoittautuessa kannattaa myös kertoa rehellisesti omasta hevoskokemuksesta: kun vaellusporukka vastaa omaa tasoa ja taidot ovat kaikilla suunnilleen samat, on retki mukava ja rentouttava kokemus jokaiselle osallistujalle.
Kenelle hevosvaellusta voi erityisesti suositella?
– Suosittelen vaellukselle osallistumista niille, jotka haluavat kokeilla jotain erilaista. Vaelluksella voi ihastella maisemia ja laukata pitkin peltoja tai hiekkapolkuja.
Koska kaikilla ratsastuskouluilla ei ole maastoilumahdollisuutta, kehottaa Ronja ratsastajiakin lähtemään vaellukselle, jos tilaisuus tulee.
Mikä vaellusratsastuksessa on parasta?
– Parasta on se, että pääsee vaihtamaan maneesin seinät tai kentän laidat Suomen luontoon. Vaihtelu todellakin virkistää!
Lisätietoja harrastuksesta:
www.ratsastus.fi/vaellusratsastus
www.vaellustallit.fi
Suunnistus on jännää
Aino Ristimäki, 11, on harrastanut suunnistusta 6-vuotiaasta asti. Hän innostui lajista, koska hänen vanhempansa ohjaavat suunnistusta.
– Meillä on ohjattuja harjoituksia kaksi kertaa viikossa. Lisäksi viikonloppuisin käymme kisoissa ja joskus myös iltarasteilla.
Ainon treeneissä opeteltiin heti ensimmäiseksi kartan ja kompassin käyttöä. Harrastus ei vaadi kalliita varusteita.
– Aluksi pärjää kompassilla, urheiluasulla ja lenkkareilla, mutta kilpailija tarvitsee jo Emit-leimauskortin ja nastarit eli suunnistuskengät, Aino sanoo.
Hänen mielestään kivointa on onnistua ja löytää rasti. Joskus taas on vaikeaa päästä suoraan rastille.
– Hauskaa oli myös oman Kalvolan Keihäs -seurani suunnistusleirillä Ahvenanmaalla. Suosittelen suunnistusta kaikille,
jotka pitävät monipuolisesta ja jännittävästä harrastuksesta!
Lisätietoja harrastuksesta:
www.suunnistus.fi
www.suunnistusliitto.fi
Maastopyöräily – kivaa kurasta huolimatta
Kolmasluokkalainen Luca Kallela ei edes
muista aikaa, jolloin ei olisi harrastanut
maastopyöräilyä.
– Äiti on pyöräillyt jo 20 vuotta ja otti minut mukaan, kun en ollut vielä koulussakaan, Luca kertoo.
Viikonloppuisin koko perhe saattaa suunnata metsäpoluille polkemaan, sillä myös Lucan isä ja pikkuveli ovat hurahtaneet lajiin.
Lucan seura Mountain Bike Club Finland järjestää kevät- ja syyskaudella junnuille ohjattua viikkopyöräilyä, jolloin paitsi ajetaan erilaisissa maastoissa, myös harjoitellaan ajotekniikkaa.
– Parasta on se, jos osaan mennä jonkin kohdan, jota äiti ei ole vielä mennyt, Luca hehkuttaa.
Lajin harrastaja tarvitsee pyörän, kypärän ja hanskat. Jotkut käyttävät myös sääri-, polvi- ja kyynärpääsuojia sekä selkäpanssaria.
– Metsässä on niin paljon juuria, että pakostikin tässä kaatuilee välillä, Luca kertoo.
Maastopyöräilijän ei kuitenkaan tarvitse olla hurjapää, sillä ryhmiä ja metsäreittejä on kaikentasoisille polkijoille. Luca suosittelee
lajia muillekin.
– Välillä lähteminen tuntuu tylsältä, jos sataa ja on mutaista, mutta lopulta on silti aina kivaa!
Lisätietoja harrastuksesta:
www.mtbcf.net
https://www.suomenlatu.fi/ulkoile/lajit/maastopyoraily.html
Kivistä kiinnostunut
Valtteri Tiiva, 11, on Tampereen Kivikerhon jäsen. Kerho järjestää jäsenilleen erilaisia kursseja ja retkiä.
Kiviretket suuntautuvat yleensä kaivoksille ja louhoksille Suomessa ja ulkomailla. Valtteri on päässyt tutustumaan Geologian tutkimuskeskukseen Kuopiossa, kaivosmuseoon Outokummussa ja Möhkön historialliseen ruukkiin sekä kaivamaan kromidiopsidia Mökkivaaran kaivoksella. Etelä-
Pohjanmaalle suuntautuneella kiviretkellä löytyi rodoniittia, sinikvartsia ja berylliä.
Erikoisimmalta kuulostaa vierailu Pampalon kultakaivokseen. Sinne ei turisteilla yleensä ole asiaa.
– Kultakivikaivoksessa oli aika paljon harmaita kiviä. Odotin, että olisimme päässeet luolaan, mutta pääsimmekin kaivelemaan räjäytyksistä syntynyttä jätekasaa. Sieltä löytyi rikkikiisua, Valtteri kertoo.
Rikkikiisu tunnetaan myös nimellä katinkulta. Kiviretkien lisäksi Valtteri käy viikoittain kivipajalla työstämässä kivistä koruja, sekä hopeapajalla tekemässä muita korutarvikkeita. Pajalla on paikalla ohjaaja, joka opettaa kivien tunnistusta ja auttaa hionnassa.
Monet kiviharrastajat keräävät lisäksi kivinäytteitä ja lähettävät niitä Geologian tutkimuskeskukselle tutkittavaksi.
– Kiviharrastus sopii kaikille. Se on kiva tapa viettää aikaa. Hiomisessa tarvitaan kärsivällisyyttä. Siinä saa käyttää kädentaitoja ja saa aikaan hyviä lahjoja, Valtteri luettelee.
Lisätietoja harrastuksesta:
www.gtk.fi
www.tampereenkivikerho.fi
Seikkailua ja aarteen etsintää
Kuopiolainen Paulus Pelo, 8, innostui geokätköilystä tätinsä Kakin ja geoystävänsä Helin houkuttelemina.
– Aloitin geokätköilyn 6-vuotiaana. Minun geonimeni on Paupe6. Olen myös osallistunut kahteen geomiittiin ja minulla on jo 265 kätköä.
Mitä varusteita tarvitaan ja millaisia kustannuksia lajista tulee?
– Lajissa tarvitaan kunnolliset ulkoiluvaatteet ja gps-laite. 100 eurolla saa jo hyvän laitteen. Jos liikkuu pyörällä tai kävellen, niin muita kuluja ei tule.
– Parasta lajissa on, kun saa olla ulkona ja tutustua mielenkiintoisiin paikkoihin. Geokätköily on mielestäni seikkailua ja jonkinlaista aarteen etsintää.
Pauluksella on myös oma nallemaskotti, Nasu, joka reissaa Euroopassa. Nasu lähti reissuun Puijon metsästä Kuopiosta ja
on matkustanut jo Saksassa, Sveitsissä ja Hollanissa, jossa sen on tarkoitus kierrellä mahdollisimman monessa kaupungissa. Kun Nasu palaa matkoiltaan takaisin kotiin, sillä on varmasti monta tarinaa kerrottavanaan.
Lisätietoja harrastuksesta:
www.geokätköt.fi
https://www.suomenlatu.fi/ulkoile/lajit/geokatkoily-2.html
Koululainen 4/2013
Olisi kiva joskus kokeilla geo kätköilyä se kuulostaa kivalta ja suunnistus on tosi kivaa?