1. Jos joutuu koronakaranteeniin, mitä silloin saa tehdä?
Karanteenin tarkoitus on estää koronavirusta leviämästä. Karanteeniin joutunut ihminen on tavannut koronavirukseen sairastuneen ihmisen, joten on mahdollista, että hän on saanut viruksen. Jos näin on käynyt, hän voi myös levittää sitä, vaikkei olisi oireitakaan. Koronalle altistuneet joutuvat karanteeniin, kun taas koronaa sairastavat määrätään eritykseen. Se on vähän tiukempi asia kuin karanteeni.
Kuvitellaanpa, että Sanni on altistunut koronalle. Mitä koronakaranteenissa saa tehdä?
Karanteenin takia Sanni pitää välttää yhdessäoloa ja kontaktia muiden kuin omaan perheen kanssa. Ulos Sanni saa mennä, jos hän pitää muihin yli kahden metrin välin. Kouluun ei karanteenissa saa mennä. Vaikka Sanni on karanteenissa, saavat Sannin sisarukset mennä kouluun. Jos karanteenissa olevalle Sannille tulee koronaan sopivia oireita, hänen tulee heti mennä koronatestiin. Kaikkien muiden perheenjäsenten pitää samalla jäädä karanteeniin, kunnes Sanni on saanut testituloksen. Jos koronaa ei löydy, purkautuu muiden karanteeni.
Jos Sannilla todetaan korona, asetetaan hänet eristykseen ja muiden perheenjäsenten tulee olla karanteenissa. Eristyksen takia Sannin tulee pysyä kotona, eikä hän saa mennä edes ulos. Omalle pihalle saa mennä, jos siellä ei ole muita kuin oman perheen jäseniä. Kaikkein tärkeintä on, että Sannin koronasairautta hoidetaan hyvin.
2. Koulun saippua kuivattaa käteni, miksi käsiä pitää koko ajan pestä?
Käsien pesu on erittäin tehokas tapa suojautua tartunnalta, sillä pesussa kädet puhdistetaan liasta ja samalla huuhtoutuvat mahdolliset virukset pois. Pesu kuitenkin kuivattaa ihoa. On tärkeä huuhdella kädet huolellisesti vedellä ennen kuivaamista, sillä käsiin jäänyt saippua kuivattaa ihoa lisää. Illalla kotona voi olla hyvä rasvata kädet ennen nukkumaan menoa.
3. Sattuuko koronatesti?
Koronatesti otetaan nenästä. Nenä on paikka, jossa mikä tahansa vieras asia tuntuu hankalalta. Minulle on joskus sanottu, että koronatesti tuntuu siltä kuin kärpänen lentäisi nenään. Minusta se on ehkä kuitenkin hieman tätä kenkumpaa. Onneksi se kestää vain hetken.
4. Mitä kaverit ajattelevat, jos saan koronan ja koko luokka joutuu karanteeniin minun takiani?
On tärkeätä muistaa, että koronan saaminen ei ole kenenkään oma vika. Kukaan ei saa tahallaan koronaa eikä kukaan tartuta sitä tahallaan eteenpäin. On ymmärrettävää, että tartuttaminen tuntuu pahalta. Opettajan tulisi puhua tästä asiasta koko luokalle, myös siitä, miten kurjalta tuntuu tartuttaa toisia ja miten väärin on syyllistää toista. Jos joku haukkuu sinua koronasta eikä lopeta, kerro siitä opettajalle. Opettaja osaa selittää tilanteen muille.
5. Mitä tapahtuu, jos isovanhempani sairastuvat koronaan?
Toivon kovasti, etteivät isovanhempasi sairastuisi. On kuitenkin hyvä muistaa, että myös iäkkäämmillä ihmisillä tauti voi olla lievä niin kuin se useimmiten on nuoremmilla. Nyt, kun takana on jo yli vuosi koronaa, tutkijat ovat selvittäneet, millaisesta taudista on kyse. Jos kävisi niin, että isovanhempasi sairastuisivat, olisi sitä onneksi mahdollista myös hoitaa.
Rokottaminen suojaa koronavirustartunnalta. Suomessa rokotetaan ensin heidät, joille korona on vaarallisin eli iäkkäät ihmiset, johon sinunkin isovanhempasi ehkä kuuluvat. Sen jälkeen rokotuksen saavat kaikki muutkin yli 16-vuotiaat.
6. Minulla on sellainen olo, etten saa kavereita, kun joudun olemaan vain kotona koronan takia. Mitä teen?
Se mistä puhut, on yksi koronan ikäviä seurauksia. Lasten on kuitenkin mahdollista tavata kavereita ulkona, leikkiä, pelata ja nähdä toisiansa. Kaverin luona saa vieraillakin, jos vanhemmat antavat luvan. Jos et itse uskalla kysyä kaveria, voisivatko vanhempasi keskustella kaverin vanhempien kanssa ja sopia teidän tapaamisistanne?
Kavereitten kanssa voi siis olla, mutta vain jos sinua tai kaveriasi ei ole määrätty karanteeniin tai eristykseen. On myös tärkeää, ettet mene tapaamaan kavereita kipeänä, eivätkä kaverit tule flunssaisina teille ja että pesette kädet usein.
7. Loppuuko korona ikinä?
Tämä onkin hyvä kysymys, johon on kaksi vastausta. Toisaalta pandemia kyllä taittuu siinä mielessä, miten se näkyy meillä jokapäiväisessä elämässä: vanhemmat koululaiset pääsevät takaisin lähiopetukseen ja uimahallit avataan. Toinen vastaus taas on, ettei virus kuitenkaan häviä, vaan jää todennäköisesti kiertämään maailmaa samalla tavoin kuin muutkin flunssaa aiheuttavat virukset. Toivon, että käsien peseminen ja flunssaisena kotiin jääminen jäävät meille kaikille tavaksi pahimman epidemian jälkeenkin.
8. Seuraako koronasta mitään hyvää?
Onneksi koronasta seuraa jotain hyvääkin. Lasten infektioita hoitavana lääkärinä olen iloinen, että nyt osaamme valmistautua paremmin tuleviin epidemioihin. Kunhan tilanne rauhoittuu, pääsemme tutkimaan tarkkaan esimerkiksi sitä, mitkä torjuntakeinot ovat kaikkein tehokkaimpia. Näin voimme seuraavan epidemian kohdalla toimia heti mahdollisimman tehokkaasti.
Asiantuntijana THL:n lasten infektiolääkäri, ylilääkäri Otto Helve.
Kommentit
Oma kommentti