Muumijens eli Jenna Arvola fanittaa muumeja.
Mustan farkkutakin selässä on Muumipeikon kuva, jonka alla lukee ”Be kind” eli ”Ole kiltti”. Kuvan on maalannut tiktokkaaja Jenna Arvola, 27, tutummin Muumijens, joka kertoo videoillaan autismistaan. Jennan käteen on tatuoitu Muumi-hahmoja ja hänellä on jalassaan pinkit Pikku Myy -sukat. Videolla hän maalaa samaisen farkkutakin etupuolelle kuvaa kyseisestä hahmosta.
Muumijens: Muumilaaksossa riittää oppeja
Muumit ovat Jennan ekkoja eli erityismielenkiinnonkohteita. Ekot ovat yksi autismin ydinpiirteistä, vaikkei kaikilla autisteilla niitä olekaan. Ekot voivat vaihdella elämän mittaan tai sitten pysyä samana. Ekkoihin autisti paneutuu syvällisesti ja ne tuovat iloa ja apua.
Olemme kaikki erilaisia keskenämme. Silti voimme kohdella toisiamme ystävällisesti jättämättä ketään ulkopuolelle.
Muumit ovat olleet läsnä Jennan elämässä pienestä asti: ensin lelujen ja tv-sarjojen muodossa ja nyt esimerkiksi paikkoina, museoina ja Tove Janssonin elämänkertoina. Muumeissa Jennaa kiehtoo eniten arvomaailma ja hahmojen määrä ja kirjo, koska niin monen joukosta jokainen ihminen voi löytää samastuttavan hahmon. Jennan mielestä voisimme ottaa Muumilaaksosta opiksi.
– Olemme kaikki erilaisia keskenämme. Silti voimme kohdella toisiamme ystävällisesti jättämättä ketään ulkopuolelle.
Jenna toivoo, että hän saisi olla julkisilla paikoilla rauhassa, kun taas some-tapahtumissa häntä saa lähestyä rohkeasti.
Haasteet johtivat diagnoosiin
Kun Jenna oli kolmosella, hän kävi ADHD-tutkimuksissa. Syynä olivat haasteet sosiaalisissa tilanteissa, ylivilkkaus, aistiyliherkkyys ja tuntoaistin aliherkkyys. Tutkimusten sivussa kävi ilmi, että Jenna on autismikirjolla.
Jennalla oli tapana jumittua samoihin elokuviin ja äänikirjoihin. Hän saattoi katsoa saman elokuvan putkeen kaksikymmentä kertaa kyllästymättä. Äänikirjoja hän muisti alusta loppuun ulkoa, vaikka kirjat saattoivat olla muutaman tunnin pituisia. Alakouluikäisenä Jenna sai lisäksi tunneromahduksia. Hänen aistinsa ja tunteensa ylikuormittuivat, kun keinot omien tarpeiden ilmaisemiseen eivät riittäneet ja Jenna turhautui.
Koulussa Jennaa kiusattiin niin pahasti, ettei hän lopulta halunnut mennä kouluun. Lisäksi koulussa oli paljon aistiärsykkeitä.
Koulussa Jennaa kiusattiin niin pahasti, ettei hän lopulta halunnut mennä kouluun. Lisäksi koulussa oli paljon aistiärsykkeitä.
– ADHD:n ja autismin diagnoosit olivat siihen aikaan vielä leima, Jenna toteaa.
Muut saattoivat käyttää autisti-sanaa haukkumistarkoituksessa. Näin ei tulisi koskaan tehdä. Jenna painottaa, että autismista kyllä saa puhua autismina. Autisti-sanaa ei tulisi kuitenkaan käyttää kuin viitatessa ihmiseen, jolla on autismikirjo.
– Autisti-sanaa ei tulisi käyttää vain siksi, että joku ihminen käyttäytyy huonosti.
Muumijens: ”Autismiyhteisöä tulisi kuunnella enemmän”
Autismi on kirjo, jonka ilmeneminen vaihtelee yksilöllisesti. Jotkut autistit elävät hyvin itsenäisesti, kun toiset taas tarvitsevat vahvaa tukea koko elämänsä ajan.
– Autismiyhteisöä tulisi mielestäni kuunnella enemmän. Siellä ei pidetä sanoista häiriö tai sairaus, koska autismista ei voi parantua, Jenna kertoo.
Jennan autismi pitää sisällään monenlaisia piirteitä. Hän kertoo muun muassa maskaavansa todella paljon tuntemattomien aikuisten seurassa.
– Maskaaminen on sitä, että piilottaa autistisen käytöksen eleet.
– Maskaaminen on sitä, että piilottaa autistisen käytöksen eleet, Jenna selittää.
Jenna ei pysty käymään kokopäivätöissä eikä hän jaksa nähdä ihmisiä töiden jälkeen, koska hän tarvitsee aikaa palautumiseen. Tapahtumista hän lähtee yleensä ensimmäisenä, koska suurin aistikuormitus syntyy hänelle äänistä.
– Kun jännitän, autistiset piirteeni korostuvat. Ohjeet tarvitsen monesti kirjallisena, jotta pystyn sisäistämään ne rauhassa, Jenna lisää.
Seuraavan kerran Jennan voi tavata syyskuussa Tiktok Creator Awardseissa.
Upea omanlaisenaan
Peruskoulun jälkeen Jenna meni ammattikouluun, jossa hän sai paljon kavereita ja hänen erilaisuutensa nähtiin rikkautena. Lisäksi Jenna pitää arvokkaana saamansa ammattiapua.
– Kävin koko peruskouluaikani erilaisissa terapioissa, joista minulle oli todella suuri hyöty ja apu, Jenna painottaa.
Kuten kaikilla ihmisillä, myös autisteilla on omat vahvuutensa. Jenna kertoo olevansa todella tunneälykäs, oikeudenmukainen ja vastuuntuntoinen. Työssään Jennan oma kokemus autismista auttaa häntä ymmärtämään erityistä tukea tarvitsevien lasten tarpeita, sillä hän työskentelee iltapäiväkerhon vastuuohjaajana. Lisäksi autismi auttaa häntä olemaan luova.
– Nautin siitä, että voin rakennella majoja ja askarrella mitä mahtavimpia luomuksia.
Nautin siitä, että voin rakennella majoja ja askarrella mitä mahtavimpia luomuksia.
Tiktokkaaja painottaa, ettei autismi ole este, mutta joskus se saattaa olla hidaste. Kaikille, jotka kokevat poikkeavansa jollain tavalla enemmistöstä, Jennalla on yksi viesti:
– Olet upea juuri sellaisena kuin olet äläkä anna koskaan uskotella itsellesi mitään muuta.
Juttu on julkaistu Koululainen 9/2023 -lehdessä.
Hyvä juttu 🙂
https://www.äänikirjapalvelut.fi/