Otso Törmälä ja Meri Lahikainen ystävystyivät Risto Räppääjä -elokuvan kuvauksissa

Otso Törmälä ja Meri Lahikainen tutustuivat Risto Räppääjä ja villi kone -elokuvan kuvauksissa.

Kaksi ihan tavallisen oloista alakoululaista toppatakeissaan, farkuissaan ja pipoissaan astelee rennosti helsinkiläisen elokuvateatterin eteen. Toisen toppatakin alta paljastuu vihreä huppari, toisen taas punavalkoraidallinen paita. Viimeistään kun kaksikko riisuu piponsa, käy selväksi, ettei kyseessä olekaan mikään perusparivaljakko.

Vihreähupparisen hiukset ovat kiljuvan oranssit, ja raidalliseen paitaan pukeutuneen tytön hiukset ovat hauskasti laineilla: siinähän ovat Risto Räppääjä ja Nelli Perhonen!

Otso Törmälä, 12, ja Meri Lahikainen, 10, tekevät helmikuussa ensi-iltaan tulleessa Risto Räppääjä ja villi kone -elokuvassa ensimmäiset roolinsa Ristona ja Nellinä. Molemmat haaveilevat isona muusikon ja näyttelijän ammateista, mutta muuten näyttelijänalut vaikuttavat hyvin erilaisilta.

Otso täyttää kaikki Koululaisen ystäväkirjan kohdat nopeasti, mutta Meri innostuu jokaisesta kysymyksestä niin, ettei hän meinaa saada päätettyä vastauksiaan.

– Olin kuvauksissakin aina ennen Meriä valmiina. Merille piti laittaa hiukset, mutta minun piti vain pukea vaatteet päälle. Sitten me pelasimme tunnin lapsinäyttelijävastaava Oton kanssa pokeria rusinapanoksilla, kun odottelimme sinua, Otso osoittaa sanansa Merille, joka pähkäilee yhä kysymysten kanssa.

– Mulla on niin monta lempiväriä! Mä tykkään kaikenlaisesta musasta! Haluaisin matkustaa ihan kaikkialle! Meri huokailee.

Testaa, mikä elokuvahahmo olisit.

Otso, 12, ja Meri, 10, ovat monella tapaa toistensa vastakohtia.

Turha pelko tylsästä kesästä

Otso ja Meri tapasivat ensimmäisen kerran elokuvan koekuvauksissa viime keväänä. Helsinkiläinen Meri oli Nellin roolia varten jo kolmatta kertaa koekuvauksissa, kun tapasi ensimmäisissä koekuvauksissa olleen Otson.

– Minä olen Jyväskylästä, niin minun piti lähettää laulu- ja tanssivideoita koekuvausten sijaan, Otso kertoo.

Otsolle muistot ensikohtaamisesta ovat pyyhkiytyneet jännityksen takia pois, mutta Merillä hetki on yhä kirkkaasti mielessä.

– Minusta tuntui, ettei meillä synkannut hirveän hyvin, koska mä olen tosi erilainen kuin Otso, Meri sanoo.

– Mietin silloin, että ystävystynköhän minä tuon kanssa. Jos emme olisi kavereita, kesästä voisi tulla vähän tylsä.

Pelko tylsästä kesästä osoittautui turhaksi. Kun roolit Ristona ja Nellinä olivat varmistuneet, Otso ja Meri tekivät kaikkea kivaa yhdessä tutustuakseen toisiinsa ja elokuvan ohjaaja Maria Sidiin.

Merin synttäreinä toukokuussa he kävivät Linnanmäen huvipuistossa, jossa Otson mieleen jäivät kaikista kauheimmat laitteet. Kun Meri naureskelee Otson Kingi-muistoille, Otso yrittää vastata sanomalla, ettei Meri mennyt edes Taigaan.

– Mä olen käynyt kahdeksan kertaa Taigassa, Meri napauttaa takaisin.

Lopulta Otsosta ja Meristä tuli tosi hyviä kaveruksia. Koska he asuvat yli 250 kilometrin päässä toisistaan, he näkevät arkena harvoin. Siksi tapaamiset ovat eksoottisia ja hauskoja, kun toiselle saa kertoa kaikki uudet jutut.

– Mä tykkään Otsosta. Minun kaikki kaverini ovat innokkaita ja olen itsekin innokas ja energinen, mutta Otso on aina rauhallinen. Kyllä Otsosta on tullut yksi parhaista kavereistani, Meri toteaa vakavana.

– Samoin, Otso vastaa hiljaisella äänellä.

Otso on kotoisin Jyväskylästä, joten koekuvauksien sijaan hän lähetti elokuvan tekijöille laulu- ja tanssivideoita.

Elokuva on traileri näyttelijöiden kesästä

Ennen Risto Räppääjä ja villi kone -elokuvan ensi-iltaa Meri ja Otso kiertävät ympäri Suomea markkinoimassa elokuvaa. Helsingistä Otso matkustaa illaksi vielä Jyväskylään huomista koulupäivää varten. Sen jälkeen on luvassa promoreissuja ainakin Mikkeliin, Hämeenlinnaan, Seinäjoelle, Turkuun, Ouluun ja Raisioon. Otson luokkakaverit ovat suhtautuneet hyvin hänen poissaoloihinsa.

– Sunnuntaina luokkani näkee elokuvan ensimmäistä kertaa, mutta eniten minua jännitti eilen, kun näin itse ensimmäisen kerran valmiin elokuvan, Otso kertoo.

No, miltä elokuvan katsominen sitten tuntui?

– Se oli siisti kokemus! Minusta tuntui sitä katsoessa, että se oli traileri meidän kesästämme. Minä vain muistelin, että ai niin, tuossa olivat nuo tyypit ja tuo oli hauskaa, Otso muistelee.

Otso asui kesän Helsingissä perheensä kanssa. Erityisesti mieleen jäi kuvausviikko, jolloin hän pääsi Tavastian lavalle ja yökuvauksissa lentämään valjailla. Elokuvassa Risto uppoutuu videopelin pyörteisiin ja alkaa elää pelkällä pitsalla.

– Pitsan syöminen oli ihan hauskaa, mutta siinä oli sieniä päällä, Otso valittaa.

Tähän Merillä on tietenkin heti vastaus valmiina:

– Sienet on parhaita, hän sanoo nauraen.

Juttu on julkaistu Koululainen 3/23 -lehdessä.