Pikaluistelu on vauhdikas harrastus – luistinten alle ei pueta edes sukkia

Pikaluistelussa jäistä rataa kierretään jopa mopoakin kovempaa vauhtia. 13-vuotias Hemmo on ikäluokkansa nopeimpia luistelijoita.

Pikaluistelu valikoitui Hemmon lajiksi, koska hän ei tykkää pelaamisesta eikä pirueteista.

On pakkasta, ja lunta satelee hiljalleen vasta-ajetulle tekojäälle. Kultaiset pikaluistinterät klapsahtavat kovaan ääneen luistelijoiden kantoihin. On maanantai, ja Helsingin Luistinkiitäjien viikon ensimmäiset pikaluistelu-harjoitukset ovat kohta alkamassa.

Valmennusryhmän luistelija, vantaalainen Hemmo Hannula, 13, on pukenut ylleen ihonmyötäisen luisteluasun ja vetänyt jalkaansa nahkaiset pikaluistimet.

– Näiden pikaluistinten kanssa ei voi käyttää sukkia, jotta jäähän saa hyvän tuntuman, Hemmo selittää.

Hemmo vakuuttaa, ettei kireistä luistimista tule rakkoja. Luistimista tehdään omaan jalkaan sopivat kuumentamalla ne uunissa ennen käyttöönottoa ja pukemalla ne kuumana ylle. Näin ne muokkautuvat käyttäjälleen juuri sopiviksi.

– Aloitin pikaluistelun kuusivuotiaana, ja ensimmäisellä kerralla pikaluistimet tuntuivat oudoilta jalassa. Näillä saa potkuun paljon enemmän voimaa, kun terät ovat paljon tavallisia luistimia pidemmät.

Pikaluistinten alle ei pueta sukkia.

Pikaluistimilla ei voi jarruttaa, sillä ne tylsyvät helposti. Luistelijat teroittavat luistimensa yleensä itse käsin.

Pikaluistelu sopii vauhdista pitäville

Luistimilla Hemmo on ollut jo kaksivuotiaasta lähtien. Hän ei tykännyt pelaamisesta eikä pirueteista, joten lajiksi valikoitui pikaluistelu. Siinä luistellaan mahdollisimman nopeasti jäistä rataa ympäri. Juniorit luistelevat yleensä 500 tai 1000 metrin kisamatkoja. Niistä ensimmäinen on ikäluokkansa nopeimman Hemmon suosikki.

– Olen hyvä kaarreluistelussa. Vauhti ja luistelun rytmi kiihtyvät koko kaarteen ajan siten, että sieltä singahdetaan ulos suoralle.

Hemmo näyttää, minkälainen on pikaluistelussa alkuasento.

Hemmon idoli on japanilainen 500 metrin luistelija Tatsuya Shinhama. – Japanilaiset eivät ole voimaluistelijoita, vaan heillä on parempi tekniikka.

Pikaluistelijoilta puuttuu halli

Pikaluistelua voi harrastaa tekojäillä yleensä marraskuusta maaliskuuhun erityisillä pikaluisteluvuoroilla. Tavallisten sunnuntailuistelijoiden sekaan ei huippunopeuksiin kiihtyvillä luistimilla nimittäin ole asiaa.

Luistelutreeneissä harjoitellaan kuntoa, nopeutta, tekniikkaa ja voimaa. Kesäisin treenataan esimerkiksi kehonpainoilla sekä juostaan ja rullaluistellaan.

– Olen hyvä kaarreluistelussa. Vauhti ja luistelun rytmi kiihtyvät koko kaarteen ajan siten, että sieltä singahdetaan ulos suoralle.

Koska Suomessa ei ole pikaluisteluun sopivia halleja, luistelijat matkustavat muutaman kerran vuodessa ulkomaille treenaamaan. Tällä kaudella Hemmo oli syyslomalla Saksan Erfurtissa.

– Ulkomaanreissut ovat kivoja, kun sinne saa lentää lentokoneella, nukkua hotellissa ja syödä hyvät aamupalat hotellissa, Hemmo muistelee.

– Ja tietysti luistella hallissa, hän lisää nauraen.

Pikaluistelua voi harrastaa esimerkiksi Oulunkylän tekojääradalla.

Kesäisin Hemmo viihtyy dirt-, DH- ja bmx-pyöräilyn parissa.

Juttu on julkaistu Koululainen 3/2022 -lehdessä.

Pikaluistelu harrastuksena

• Parhaat mahdollisuudet pikaluistelun harrastamiseen ovat tekojääratapaikkakunnilla, kuten Seinäjoella, Helsingissä, Porissa, Kuopiossa ja Jyväskylässä.

• Luisteluseurat järjestävät luistelukouluja, joiden avulla laji on helppo aloittaa.

• Seuroilta voi vuokrata esimerkiksi luistimia.

• Lisätietoa luisteluliitto.fi

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti