Kissa–ihminen–kissa-sanakirja

Kissa on ollut lemmikkinämme noin 10 000 vuotta. Yhteisistä vuosista huolimatta emme tunne sitä kovinkaan hyvin. Tällä pikkupaketilla pääset kissakielen alkuun.

Veikö kissa kielen? Ei haittaa, sillä kissa lukee ihmistä enemmän eleiden ja ilmeiden kuin sanojen kautta.

Kissoja pidettiin 
aikoinaan jumalina, 
eivätkä ne 
ole koskaan
 unohtaneet sitä.

Tarkkailemalla lemmikkiäsi voit oppia ymmärtämään monia sen lähettämiä viestejä. Mutta muista, että tuijottaminen on kissan mielestä hyökkäävä ele. Hassua muuten, että juuri ne ihmiset, jotka pelkäävät kissaa eivätkä siksi katso sitä päin, kutsuvatkin kissaa tietämättään luokseen. Tuijottavat ja lepertelevät taas jäävät ilman seuraa.

Näin tulkitset minua

kissa-kuvitus-1

Korvani osoittavat eteenpäin ja silmäni ovat soikeat. Olen siis rauhallinen. Paitsi, jos tuijotat minua silmiin vielä kauan. Sitten joko lähden pois tai hyökkään. Shhhh!

kissa-kuvitus-2Jos pidän silmäni oikein auki, näet että haluan vain hyvää. Ethän tee minulle mitään pahaa?

kissa-kuvitus-3

Naamani on rutussa, katson sinua ja rutistan samalla silmäni melkein kiinni. Ollaanko kavereita?

kissa-kuvitus-4

Et siis lopettanut tuijotusta. Ssshhhh! Korvani ovat litteänä takana, näytän hampaani ja sähisen tai murisen. Siirry pois! Vaikka seuraavaan kuvaan.

kissa-kuvitus-5

Kun minua pelottaa, enkä tiedä pitäisikö puolustautua vai paeta, nostan etutassuani ylös huitaisua varten. Jalkani asetan niin, että pääsen tarvittaessa loikkaamaan pakoon, jos tarpeen.

kissa-kuvitus-6

Tässä näet rentoutuneen ja rauhallisen kehoni. Selkäni on suorana ja häntä riippuu loivasti alaspäin.

Haluan tervehtiä sinua. Kävelen rennosti kohti, ojennan häntäni ylös ja työnnän päätäni hieman eteenpäin.

kissa-kuvitus-7

Olen suuri ja mahtava! Oikeasti pelkään tosi paljon, enkä epäröi tehdä jotain, jos vielä tulet lähemmäs.

Kun näet minut selkä köyristyneenä, karvat pystyssä ja häntä kaarella, poistu vähin äänin takavasemmalle. Tai oikealle. Kunhan poistut.

Juttu on julkaistu Koululaisessa 10/2013.

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti