Tervetuloa jättiläispandat!

Maailman suurin aitaus

Ähtärin Eläinpuistossa asuu jo useita Himalajan alueen eläimiä, kuten lumileopardi, pikkupanda ja vuohensukuinen takini eli härkägemssi. Ensi vuoden joulukuussa joukkoon saattaa liittyä harvinaisempi tuttavuus, jättiläispanda, toiselta nimeltään isopanda. Kiina on alustavasti luvannut lainata pandapariskunnan Suomelle.

Tämä on harvinainen mahdollisuus, sillä mustavalkoisia isopandoja elää Kiinan ulkopuolella tällä hetkellä eläintarhoissa vain 48 yksilöä. Koska neuvottelut Kiinan valtion kanssa ovat yhä kesken, vielä ei tiedetä, ketkä Ähtärin pandataloon muuttavat.

– Pandapariskunta tulee olemaan Kiinassa eläinpuistossa eli pandojen suojelukeskuksessa syntyneitä pandoja, kertoo Elina Viitanen Ähtärin Eläinpuistosta.

Ähtäriin suunnitellun pandatalon ulko- ja sisätarhat saattavat valmistuttuaan olla maailman suurimmat eläintarhaan rakennetut. Ähtärissä on myös puhdas ilma, eikä melu- tai valosaastetta, koska se sijaitsee kaukana suurista kaupungeista.

– Luonnonmukainen metsäympäristö on parasta, mitä eläimille voidaan tarjota. Eläinten hyvinvointi on kaikkein tärkeintä ja se määrittää kaiken muun toiminnan eläinpuistossa, Elina Viitanen sanoo.

Kiinan ulkopuolelle sijoitettujen pandojen elinolosuhteita valvotaan tarkoin. Suomessa isopandat saattavat olla turvassa muun muassa luonnonpandoja vaanivilta taudeilta.

Lue myös: Jemma-karhu nauttii keväästä – katso video

Pandojen tuloa myös vastustetaan

Eläinsuojelujärjestö Animalia vastustaa pandojen Suomeen tuloa. Miksi?

– Eläimet eivät kuulu häkkeihin, eikä niitä pitäisi vangita ihmisen viihdyttämisen vuoksi.

Voiko panda olla Suomessa onnellinen?

– Pandoille on vaikea luoda vankeuteen olosuhteita, joissa ne voisivat elää kuten pandojen kuuluisi elää. Ongelmia aiheuttaa erityisesti tilan ja virikkeiden puute. Ei ole luontaista, että villieläin elää pienessä tilassa vailla mahdollisuutta olla kosketuksissa muun luonnon kanssa, Animalian toiminnanjohtaja Mai Kivelä sanoo.

Miten pandaa voi parhaiten suojella?

– Parhaiten pandoja suojellaan turvaamalla niiden luontaiset asuinalueet. Tämä tarkoittaa luonnonsuojelutyötä. Sen varmistamista, ettei ihminen tuhoa pandojen kotia eli bambumetsiä, Mai Kivelä kertoo.

Pelastuuko erittäin uhanalaiseksi määritelty panda sukupuutolta?

– Pandojen tilanne on itse asiassa parantunut! Ne eivät ole enää uhanalaiseksi luokiteltuja, vaan ne ovat tällä hetkellä luokiteltu vaarantuneiksi. Tämä tarkoittaa, ettei lajilla ole välitöntä uhkaa, Mai Kivelä iloitsee.

– Pitkällä aikavälillä lajin häviäminen on tietenkin mahdollista. Esimerkiksi ilmastonmuutos uhkaa pandoja. Meidän pitää toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi myös eläinten takia.

Lue myös: Korkeasaaren karhut heräsivät talviuniltaan

Pandat nauttivat talvesta

Kiinalaisten asiantuntijoiden mukaan Ähtärin olosuhteet vastaavat hyvin pandojen luontaisia elinolosuhteita: kotimetsiä ja neljän vuodenajan ilmastoa Kiinan vuoristossa. Suomessa on myös kansainvälisesti arvostettua tietotaitoa, josta uskotaan olevan hyötyä isopandan tulevaisuuden turvaamisessa.

– Pandat nauttivat talvesta ja niiden luontainen elinympäristö Kiinassa Himalajalla on samalla leveysasteella kuin Suomi. Neljän vuodenajan vaihtelu on niille tuttua. Tällä hetkellä pandat elävät pääosin liian lämpimissä olosuhteissa, koska niiden elinympäristöt korkealla vuoristossa tuhoutuivat maanjäristyksessä täysin.

Lue myös: Jääkarhunpentu syntyi Ranuan eläinpuistossa

Ruokinta vaatii taitoa

Pandat syövät bambua, mutta ruokinnassa riittää työtä, sillä bambulajeja on satoja, ja pandauros ja -naaras syövät eri lajeja.

– Pandojen ruoka eli oikeanlainen bambu tullaan tuottamaan esimerkiksi hollantilaisilta ja tanskalaisilta puutarhoilta rekoilla – samalla tavalla kuin ihmisille tälläkin hetkellä kurkut, tomaatit ja salaatit tai vaikkapa leikkokukat, Elina Viitanen valaisee.

Kaiken vaivannäön tarkoituksena on säilyttää pandat tulevienkin sukupolvien ilona.

– Pandat, kuten kaikki muutkin eläimet, tarvitsevat hyvin voidakseen ruokaa, juomaa, hyvää ammattitaitoista eläintenhoitoa ja rauhallisen luonnonmukaisen elintilan, Elina Viitanen huomauttaa.