Olin lähdössä juhannuksen jälkeen Ruotsiin pikkuveljeni jalkapallojoukkueen kanssa. Menimme sinne joukkuebussilla. Pysähdyimme tien poskeen jaloittelemaan, mutta minulle tuli vessahätä, joten menin bussin vessaan. Vessan oven kahva oli omituinen. En saanut sitä lukkoon, joten laitoin sen vain jotenkuten kiinni. Vessa ei ollut koko aikaa käytössä, sillä siitä saattoi loppua vesi, jolloin pönttö alkaa tulvia. Minulle meinasi käydä niin. Kun painoin nappia vetääkseni vessan, vettä tuli melkein yli pöntön! Joten jätin vessan puoliksi vetämättä. Yrittäessäni poistua vessasta, ovi oli lukossa enkä saanut sitä enää auki!
Yritin huutaa äitiäni, joka oli saattanut minut vessan luokse. No, äiti oli mennyt takaisin istumaan. Sen sijaan joukkueen poikia oli vessan oven edessä. Pikkuveljeni kailotti kaikille, että hänen siskonsa on sisällä, ja etteivät he vaan avaisi ovea. Minulla oli mennä hermot, joten huusin itku kurkussa silkasta häpeästä, että he avaisivat sen oven. Ja kun ovi sitten aukesi, syöksyin heti pihalle. Kuulin, kuinka yksi pojista huudahti, etten edes vetänyt vessaa. Miten olisin voinut, jos vessa olisi alkanut tulvia? Jatkaessamme matkaa minua hävetti niin paljon, että melkein itkin. Onneksi pojat eivät ole huomautelleet siitä!
Kommentit
Oma kommentti