Nimestään huolimatta tietokone ei tiedä mitään, mitä ihminen ei ole sille opettanut. Koska kone ei osaa ajatella, se ei myöskään tee mitään, mitä sitä ei ole käsketty tekemään.
– Nykyään maailmaa pyörittävät yhä enemmän ohjelmoijat eli ihmiset, jotka osaavat käskeä tietokonetta. Ohjelmakoodi on niin terveydenhuollon, tieteen ja taiteen, älypuhelinten kuin sosiaalisen mediankin taustalla, ohjelmointia opettava Linda Liukas kertoo.
– Ohjelmoinnin perusteiden hallitseminen kuuluu yleissivistykseen samalla tavalla kuin vaikkapa englannin kielen osaaminen.
Suomessa peruskoululaiset ovat jo päässeet harjoittelemaan koodaamista, kun ohjelmointi on tullut osaksi kaikkea opetusta.
Lue myös: Mars, koodikouluun
Mitä koodaaja tekee?
Kun kokenut kokki kirjoittaa reseptin aloittelevalle ruoanlaittajalle, hän pitää huolen siitä, ettei ohjeita voi mitenkään ymmärtää väärin, jos niitä seuraa täsmällisesti. Sama koskee ohjelmoijan tietokoneelle antamia käskyjä.
Esimerkiksi se, että voimme pelata videopelejä ja surffata netissä, perustuu siihen, että ohjelmoija on antanut tietokoneelle tarkat toimintaohjeet.
– Käytännössä peliohjelmoijan työ on kertoa koneelle, minkälaisten hahmojen hän haluaa ruudulla seikkailevan ja minkä näköisessä ympäristössä ne elävät, Linda selvittää.
Lue myös: Pelintekijä herättää oliot henkiin
Opinko ohjelmoimaan?
Linda vertaa ohjelmoinnin opettelua kirjoittamisen opetteluun.
– Heti alkuun on mahdotonta olla mestari, mutta ohjelmoinnin alkeet kaikki pystyvät ymmärtämään. Ne, ketkä ovat oppineet kirjoittamaan, voivat oppia myös koodaamaan.
Ohjelmointi ei ole vaikeaa, mutta se tarjoaa loputtomasti haasteita. Koodaamisen oppiminen vaatii kärsivällisyyttä, mutta jo muutamassa tunnissa saa tehtyä näkyviä asioita, esimerkiksi yksinkertaisen pelin tai verkkosivut omalle idolilleen.
Lue myös: Miten virus toimii?
Mitä jos ei kiinnosta?
Suomessa koululaiset harjoittelevat käsitöitä ja pänttäävät maantietoa, vaikka eivät unelmoisikaan vaatesuunnittelijan tai geologin urasta. Samalla tavalla kaikista oppilaista ei tarvitse tulla koodareita, vaikka he opiskelisivatkin ohjelmointia.
– Kaikilla pitää kuitenkin olla mahdollisuus innostua siitä, mitä ohjelmoimalla voi rakentaa. Moni koodaamisen alkeet oppinut onkin alkanut haaveilla esimerkiksi peliohjelmoijan ammatista, Linda sanoo.
Jos olet kiinnostunut matematiikasta, ohjelmoimalla voi muuttaa kuviksi monia matemaattisia ongelmia. Kuvaamataidon ystävä voi haaveilla käyttöliittymäsuunnittelijan työstä, ja siinäkin pitää tietää vähän koodista. Kielinerot taas saattavat nauttia ohjelmoinnista, sillä se vaatii samanlaista tarkkuutta kuin uusien kielten opiskelu.
Linda Liukas on ohjelmoinnin opetukseen perehtynyt lastenkirjailija. Hän oli mukana perustamassa suomalaista Rails Girlsiä, joka kiertää maailmalla opettamassa ohjelmoinnin perusteita tytöille ja naisille.
Internet pähkinänkuoressa
Mikä: Maailmanlaajuinen tietoverkko, joka koostuu monista pienemmistä verkoista. Käytännössä tietoverkko tarkoittaa joukkoa toisiinsa kytkettyjä tietokoneita.
Miten: Verkon toiminta perustuu reitittimiin eli laitteisiin, jotka vastaavat tiedon kulkemisesta. Tieto etenee yhden laitteen kautta seuraavalle, kunnes se on halutussa pisteessä. Ruuhkautumisen välttämiseksi tieto pakataan pieniksi paketeiksi, joita reitittimet siirtävät lähtöosoitteesta määräosoitteeseen. Vasta kun paketit ovat saapuneet määränpäähänsä, ne kootaan valmiiksi viestiksi.
Missä: Reitittimet toimivat maa- ja merikaapeleiden tai satelliittiyhteyden avulla. Esimerkiksi reittiyhteys Amerikkaan kulkee Atlantin valtameressä kuparista tai valokuidusta valmistettuja merikaapeleita pitkin.
Ennen: Internet syntyi 1960-luvun lopulla, kun Yhdysvaltain puolustusministeriö halusi luoda viestintäjärjestelmän, joka toimisi vaikeissakin olosuhteissa, esimerkiksi kriisin aikana. Internetin esi-isä oli nimeltään ARPANET.
Alkuvuosikymmeninä internet oli vain yliopistojen ja tutkimuslaitosten käytettävissä. Suomessa internetin käyttö kouluissa, yrityksissä ja kodeissa yleistyi 1990-luvun puolivälissä.
Nykyään: Liki kolme miljardia ihmistä käyttää internetiä. Professori Sasu Tarkoman mukaan netin hyödyntäminen on vasta alussa.
– Lähitulevaisuuden kiinnostavin juttu on puettava teknologia, jota kehitellään parhaillaan. Saatat saada älykellon, joka juttelee tietokoneen kanssa ja kertoo, mihin aikaan sinun pitää olla koulussa ja millainen terveydentilasi on. Näyttää siltä, että tieteiskirjallisuuden ennusteet tulevat toteutumaan!
Tietokoneiden vallankaappaukseen professori ei silti usko.
– Vaikka tekoäly on parantunut, meille helpot asiat, kuten eläimen tai esineen tunnistaminen, ovat koneille vielä vaikeita. Koneet eivät osaa ajatella itsenäisesti.
Professori Sasu Tarkoma työskentelee Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksella.
Kommentit
Oma kommentti