Tiedejuttu: Mitä pelko on?

Kova säikähtäminen herättää elimistömme sympaattisen hermoston ja vapauttaa esimerkiksi adrenaliini-nimistä hormonia lisämunuaisen ytimestä. Tämä hormoni vaikuttaa koko kehoon ja aiheuttaa muun muassa sydämentykytystä, hengityksen nopeutumista, hikoilua, kasvojen punoitusta ja pupillien laajenemista.

Säikähtämisreaktion tarkoituksena on saada meidät sekä välttämään vaarallisia tilanteita että herättää keho ja mieli taistelemaan vaaroja vastaan.

Verensokerin ja verenpaineen nousu sekä hengityksen kiihtyminen paransivat aikoinaan esi-isiemme selviytymismahdollisuuksia, sillä virkeinä he juoksivat nopeammin karkuun tai päihittivät vihollisen taistelutilanteissa.

Nykyihmiselle tästä ilmiöstä ei ole enää yhtä suurta hyötyä, vaan se voi johtaa turhiin kiistoihin ja tappeluihin.

Lue myös: Paijattavat robotit

Pelko lamaannuttaa

Pelkääminen eroaa säikähtämisestä siten, että pelolla on tietty kohde. Saatat pelätä kiusatuksi tulemista, kuolemaa tai vaikka hämähäkkejä.

Pelottavien asioiden ajatteleminen johtaa adrenaliinitason nousuun veressä, mutta vaikuttaa myös keskushermoston kautta mielentilaan. Pahimmillaan pelko voi lamaannuttaa täysin.

Hui! Hämähäkit hirvittävät monia lapsia ja aikuisia.

Huomaavatko muut?

Eri ihmiset pelästyvät eri tavoilla. Säikähtäessä saatat huutaa ja ihosi voi mennä kananlihalle. Usein myös lihaksesi jäykistyvät, hengityksesi muuttuu nopeaksi ja alat hikoilla. Sekä säikähtäminen että pelko heijastuvat kasvojen ilmeiden kautta ympäristölle.

Tuntemukset vaihtelevat myös sen mukaan, onko pelko lyhytaikaista, kuten säikähdyksessä, vai pitkäkestoista, jos pelkäät vaikka jääväsi kiinni valehtelusta.

Lue myös: Musiikki auttaa ilossa ja surussa

Vatsakipuja ja valvomista

Lyhytkestoisen säikähdyksen aiheuttamat ilmiöt ovat tavallisesti nopeasti ohimeneviä. Jatkuva pelko sen sijaan vaikuttaa jokapäiväiseen elämään, sillä se voi tehdä masentuneeksi ja araksi.

Pitkäaikainen adrenaliinitason nousu hidastaa vatsan toimintaa ja vaikuttaa keskushermoston kautta vaikeuttaen nukkumista. Tämän vuoksi pelon kourissa kamppaileva saattaa tuntea vatsakipua ja valvoa yökaudet.

Pitkään jatkunut pelkotila lisää kortisolin eli niin sanotun stressihormonin eritystä, mikä taas heikentää immuunijärjestelmää ja altistaa erilaisille sairauksille.

 Lue myös: Oho, tulostin tekee tavaraa!